JUKO on valmis työtaisteluihin – työntekijän asemaa ei saa enää heikentää

19.11.2018

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sopi liittokokouksessaan 19.11. käyttävänsä työtaisteluoikeuttaan tarvittaessa myös koko JUKOn voimin. Tämä on JUKOn puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan tarpeen, jos työnantajapuoli pyrkii edelleen heikentämään työntekijöiden asemaa.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO yhdistää yhä enemmän kaikkien 36 liittonsa voimat ja valmistautuu työtaisteluihin jatkossa yhdessä. Tähän mennessä valmistautuminen työtaistelutoimiin on ollut sektorikohtaista.

JUKOn puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan päätöksen taustalla on havainto siitä, että työmarkkinoiden tyyli on koventunut viime vuosina ja erityisesti tällä hallituskaudella työnantajien pyrkimykset heikentää työntekijöiden asemaa ovat kiihtyneet entisestään.

”Työmarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta ovat huonontaneet erityisesti poliittinen päätöksenteko sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) vetäytyminen keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista”, Luukkainen sanoo.

JUKO joutui torjumaan tukun heikennyksiä viimeksi alkuvuodesta käymissään työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Luukkainen ottaa tästä varoittavaksi esimerkiksi yliopistosektorin.

”Alkuvuoden yliopistolakko oli pakko toteuttaa, jotta pystyimme torjumaan palkkausjärjestelmän heikentämispyrkimykset. Halusimme saada yliopistoväelle mahdollisuuden palkankorotuksiin, jotka ovat aivan samaa suuruusluokkaa muiden alojen korotusten kanssa.”

JUKOn mukaan työehtojen heikennyspyrkimykset ovat kohtuuttomia, koska työntekijät tulivat vastaan vuoden 2016 kilpailukykysopimuksessa. Kikyssä työnantaja- ja työntekijäosapuolet sitoutuivat yhdessä parantamaan maan talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä jäädyttämällä palkkatason, pidentämällä työaikaa, leikkaamalla lomarahoja ja siirtämällä osan työnantajamaksuista työntekijöiltä perittäviksi.

”Kikyn ja sen perusteella tehtyjen työehtosopimusten solmiminen osoitti, että julkisen sektorin työntekijät haluavat toimia vastuullisesti Suomen yhteisen hyvän eteen. Seuraavaksi on aika palkita työntekijöitä kaikesta tästä vastuullisuudesta ja kompensoida heidän tekemänsä myönnytykset. Kansantaloutta ei saa enää jatkossa nostaa heikentämällä julkisen sektorin henkilöstön työehtoja. Sellainen toiminta on väärin”, Luukkainen toteaa.

Työtaisteluoikeus kuuluu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa turvatun järjestäytymisvapauden piiriin. Luukkaisen mukaan JUKO käyttää työtaisteluoikeutta aina tarkasti harkiten, ja on valmis siihen tulevissa vuoden 2020 neuvotteluissa. JUKOn 36 liitossa on mukana kaikkiaan noin 200 000 julkisen sektorin asiantuntijaa ja esimiestä.

”Etenemme aina neuvotteluissa ensisijaisesti keskustellen ja sopien. Viimeisenä keinona voimme kuitenkin turvautua laillisiin painostustoimiin, jos näemme sen tarpeelliseksi. Julkisessa keskustelussa työtaisteluoikeus on saanut liikaa kielteisiä sävyjä. Se on kuitenkin yksi laillinen keino muiden joukossa. Kehittämällä työtaisteluperiaatteitamme haluamme JUKOssa varmistaa, etteivät julkisen sektorin palkansaajat joudu enää jatkossa altavastaajiksi.”

Luukkaisen mukaan JUKOn keskeisiä toimintaperiaatteita ovat oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus.

”JUKOn kaikki sopimussektorit ovat sitoutuneet yhteisiin periaatteisiin: ketään ei jätetä yksin ja etenemme yhtenä joukkueena.”

 

Lisätietoja:

JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen, 0500 652 872, olli.luukkainen@oaj.fi

 

JUKO ry on Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö, jonka 36 jäsenliittoon kuuluu noin 200 000 asiantuntijaa ja esimiestä. Kaikkiaan JUKOn yhdessä muiden kanssa neuvottelemien virka- ja työehtosopimusten piirissä on lähes 600 000 palkansaajaa.

JUKOon kuuluvien liittojen jäsenistä on kuntien palveluksessa 65 %, valtiolla 20 %, yliopistoissa 9 %, kirkon sektorilla 3 % sekä yksityissektorilla 3 %. Työpaikoilla heidän edunvalvonnastaan huolehtivat JUKOn 3900 luottamusmiestä.