Blogi: Minäkin olen kuullut härskejä kommentteja – Häirintä on puhdistettava työelämästä!

4.3.2019

Työelämässä härskeimmätkään jutut eivät ole saaneet minua häkeltymään. Jo lukiolaisena kehitin niitä vastaan paksun nahkan ja takaisinheijastavan teflonpinnan. Olin tuolloin kesätyöpaikkani ainoa nainen karskien ja itseäni paljon vanhempien miesten joukossa ja kuulin kaikenlaista seksuaalisviritteistä kommenttia. Siksi kehitin suojakseni rääväsuisen roolin ja latasin välillä myös takaisin törkeimmillä keksimilläni nolauksilla.

Teflonpinnasta on ollut hyötyä työurallani myöhemminkin. Seksuaalista häirintää en juurikaan ole kokenut, mutta muuta häirintää ja epäasiallista kohtelua kyllä. Jos nyt joutuisin vastaavaan tilanteeseen kuin lukiotyttönä, toimisin toisin kuin silloin.

Nyt kääntyisin heti luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun puoleen tai marssisin suoraan pomon puheille. Uskon, että myös työkaverini puuttuisivat muiden epäasiallisiin puheisiin.

Häirintä rehottaa yhä monella työpaikalla

Työnantaja ja sen edustaja on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei kenenkään – ei naisen eikä miehen – henkinen terveys tai turvallisuus vaarannu työpaikalla. Ketään ei saa uhkailla, pelotella, väheksyä eikä pilkata. Kenenkään työntekoa ei saa vaikeuttaa tai perusteettomasti arvostella eikä kenenkään mainetta ja asemaa kyseenalaistaa. Myöskään ilkeä ja vihjaileva viestintä ei ole sallittua, puhumattakaan yhteisöstä eristämisestä tai seksuaalisesta häirinnästä.

Työelämässä meidän kaikkien on vältettävä muiden työntekijöiden epäasiallista kohtelua. Meidän on myös ilmoitettava työnantajalle, jos havaitsemme sellaista.

Lain velvoitteista huolimatta edelleen on työpaikkoja, joissa häirintä rehottaa. Tyypillistä näille työpaikoille on tiheästi vaihtuva ylin johto, vahva hierarkkisuus ja usein myös se, että esimiehet ja alaiset kilpailevat samoista työpaikoista uralla edetäkseen. Tällöin häirinnästä vaikenemisesta koituu omalle uralle enemmän hyötyä kuin avoimuudesta ja ongelmien esiin tuomisesta.

JUKO aloitti tehotarkkailun

Me JUKOssa haluamme muuttaa suomalaista työelämää paremmaksi, emmekä vain julkisen sektorin työehtosopimuspöydissä vaan muutenkin. Seksuaalinen häirintä ja epäasiallinen kohtelu pilaavat tälläkin hetkellä monen ihmisen elämän ja työn tekemisen ilon. Siksi me vaadimme, että koko julkinen sektori valtion virastoista kuntiin ja kaupunkeihin ja seurakunnista yliopistoihin puhdistetaan häirinnästä!

Olemme JUKOssa käynnistäneet häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kitkemiseksi tehotarkkailun erityisesti niillä työpaikoilla, joissa näitä ongelmia on edelleen. Meille eivät siis riitä johdon vakuuttelut nollatoleranssista eivätkä muut hienoilta kuulostavat toimintaohjeet.

Edellytämme työpaikkojen johdolta aktiivista toimintaa: häirintä on tunnistettava, häirintäilmoitukset on viipymättä käsiteltävä ja häirinnän kohteeksi joutuneen kokemukset on otettava vakavasti. Työntekijää pitää kuulla, ei vaientaa. Menneetkin ongelmat on käsiteltävä, niitä ei saa lakaista maton alle.

Luottamusmiehemme osaavat ja jaksavat

Häirinnästä puhdistautuminen ei onnistu ilman henkilöstön ja työnantajan aitoa vuoropuhelua ja yhteistyötä. Olen todella ylpeä siitä, että JUKOn luottamusmiehet ovat aktiivisia ja osaavia myös häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kitkemisessä. Monet fiksut työnantajat ovat tämän oivaltaneet, ja ongelmia on kyetty ratkomaan hyvässä yhteistyössä luottamusmiestemme kanssa.

Epäasiallista kohtelusta johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat inhimillinen tragedia, ja lisäksi ne moninkertaistavat henkilöstökustannuksia. Työntekijöiden hyvinvoinnin taloudellinenkin näkökulma on muistettava, sillä julkisen sektorin rahoitus perustuu hyvin pitkälti verotuloihin. Häirinnän kitkemisen luulisi siksi kiinnostavan myös veroeuroja pyöritteleviä poliittisia päättäjiä. Heidänkin on nyt aika herätä!

Maria Löfgren
JUKOn toiminnanjohtaja
040 568 2798
maria.lofgren@juko.fi
Twitter: @marialofg