LUOTTAMUSMIESTIEDOTE 3/2017

27.4.2017

Ajankohtaisia nostoja valtion sektorilta.

Valtion palkkausjärjestelmien uudistaminen

Kokonaisuudistus

VM haluaisi edetä uudistamistyössä melko pikaisesti siten, että jo kevään aikana sovittaisiin uudistuksen päälinjoista. VM näkee, että pitkällä aikajänteellä uudistuksessa saataisiin aikaan säästöjä, muun muassa järjestelmäkustannuksista, joilla uudistus voitaisiin rahoittaa. Valtion neuvottelukunta hyväksyi neuvotteluiden aloittamisen.

Virastokohtaiset ratkaisut

Perustettavalle lupa- ja valvontavirastolle on tehty oma palkkaratkaisu. Lupa- ja valvontaviraston palkkausjärjestelmäksi tulee Avien palkkausjärjestelmä. Asiasta säädetään lailla, jolloin kustannuksia saadaan lakikustannuksiksi, eikä sopimuskustannuksiksi. Sopimusoikeus on voimassa järjestelystä huolimatta ja palkkausta koskeva sopimus voidaan siten normaalisti irtisanoa. Kyse on siis teknisestä järjestelystä. Menettelyllä saadaan kohdennettua rahaa niihin virkoihin, jotka sijoitetaan tähän järjestelmään. Saavutettu neuvottelutulos on tapauskohtainen. Palkkausjärjestelmää koskeva kysymys arvioidaan jokaisen viraston osalta aina erikseen.

Kuluttaja- ja kilpailuvirasto on valittu fuusiovirastoista pilotiksi. Pilotoinnin tarkempi aikataulu ei ole vielä selvillä. Kaavaillun pilotointimallin tarkoitus on sitouttaa virasto toimintamenomäärärahojen kautta uuden palkkausjärjestelmän rahoittamiseen.

Henkilöstön siirrot ja yhteistoiminta maakuntauudistuksessa

Muutoksen kohteena olevissa valtion virastoissa vain osittain siirtyviä tehtäviä hoitava henkilö siirtyy maakuntiin ja maakuntakonserniin kuuluviin yhteisöihin, mikäli siirtyvät tehtävät muodostavat vähintään puolet hänen työtehtävistään. Liikkeenluovutusperiaatetta sovelletaan riippumatta siitä, missä järjestyksessä maakuntien organisaatioita perustetaan. Näin ollen henkilö voi siirtyä liikkeenluovutusperiaatteella joko maakuntaan tai suoraan maakuntakonserniin kuuluvan tai maakuntien määräysvallassa olevan yhteisön palvelukseen. Jos yhteisö perustetaan vasta maakuntien toiminnan jo alettua, henkilö siirtyy ensin maakuntaan ja sieltä edelleen yhteisöön. Tällöin molemmat siirtymiset katsotaan liikkeenluovutukseksi.

Uusi työnantaja on velvollinen noudattamaan luovutushetkellä voimassa olevan virkaehtosopimuksen määräyksiä sopimuskauden loppuun. Sopimuskauden päättymisen jälkeen siirrytään soveltamaan uutta työnantajaa sitovaa työ- tai virkaehtosopimusta.

Valtion sisällä siirtyvä henkilöstö

Uudistuksen yhteydessä valtion virastojen henkilöstöä siirtyy myös valtion virastosta toiseen. Henkilöstöä siirtyy uuteen Valtion lupa- ja valvontavirastoon, Kilpailu- ja kuluttajavirastoon, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan, sisäministeriöön, Pelastusopistoon ja Maaseutuvirastoon. Pääsääntönä valtion sisäisissä siirroissa on, että virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyvät samaan virastoon kuin heidän tehtävänsä siirtyvät.

Palvelussuhde valtiolla jatkuu tällöin katkeamattomana. Virkamies siirtyy siihen virastoon, johon siirtyvät tehtävät muodostavat vähintään puolet hänen tosiasiallisista työtehtävistään. Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetty virkamies siirtyy viraston palvelukseen virkasuhteensa keston ajaksi.

Valtiolta maakuntiin siirtyvä henkilöstö

Nykyisten valtion virastojen aluejako ei noudata kaikilta osin maakuntajakoa. ELY-keskuksissa ja aluehallintovirastoissa on lisäksi paljon keskitettyjä toimintoja, joissa henkilöt tekevät nykyisin toimeksiantoja useille eri ELY-keskuksille tai aluehallintovirastoille.

Osa ELY-keskuksissa ja aluehallintovirastoissa nykyisin keskitetysti hoidettavista tehtävistä tulee todennäköisesti jatkossa hajautumaan eri maakuntien hoidettaviksi tai maakunnat voisivat päättää koota tehtäviään nykyisestä poikkeavalla tavalla. Tehtävien kokoamista ja nykyisten kokoamisten purkamista koskevilla ratkaisuilla on merkittäviä vaikutuksia valtiolta siirtyvän henkilöstön tehtäviin, palkkaukseen ja mahdollisesti myös työskentelypaikkaan.

Henkilöstöpoliittinen linjaus

Maakuntauudistuksen valmistelun lähtökohdaksi on asetettu linjaus, jonka mukaan tehtävien uudelleenjärjestelyissä minimoidaan henkilöstön siirtymiset paikkakunnalta toiselle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maakunnat voivat hyödyntää esimerkiksi maakuntalain 8. luvussa säädettäviä vapaaehtoisia yhteistoiminnan muotoja. Maakunnat voivat muun muassa perustaa yhteisiä virkoja tai sopia tehtävän antamisesta toisen maakunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Maakunnat voivat myös sopia palvelujen tuottamisesta yhteistoiminnassa tai vastuumaakuntamallilla siten, että jokin maakunta hoitaa tehtävää yhden tai useamman maakunnan puolesta. Yksi mahdollinen keino tavoitteen saavuttamiseksi voi olla myös se, että henkilöstö jatkaa työskentelyään maakuntarajoista riippumatta nykyisiltä sijaintipaikkakunnilta käsin esimerkiksi erilaisin etätyö- tai toimitilajärjestelyin.

                      Yhteistoiminta

Maakuntauudistuksen edellyttämät järjestelyt valmistellaan yhteistoiminnassa muutoksen kohteena olevan henkilöstön edustajien kanssa. Maakuntauudistuksen valmistelussa noudatetaan sekä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annettua lakia (449/2007) että yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annettua lakia (1233/2013). Maakuntien perustamisen jälkeen toteutettavat järjestelyt käsitellään yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja maakunnassa annettavan lain mukaisesti.

Maakuntatyönantaja

Maakuntien työnantajaedunvalvonta on ehdotettu järjestettäväksi siten, että työnantajaedunvalvojana toimii Kunta- ja maakuntatyönantajat. Sen tehtäviin kuuluu neuvotella ja sopia jäsenyhteisöjensä puolesta henkilöstön palvelussuhteen ehdoista sekä keskusjärjestötasoisista sopimuksista ja suosituksista.

JUKOn toimiston ajankohtaiset

Luottamusmieskursseja sekä luottamusmiesilmoituksia ja -vahvistuksia koskevissa asioissa yhteyshenkilö on toimistosihteeri Riitta Roisko. Tavoitat Riitan sähköpostitse osoitteella riitta.roisko@juko.fi.