Tilaisuudessa puhui mm. JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö Markku Nieminen. Mielenosoittajien viestiä olivat tulleet kuulemaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (Kok.) sekä edustajat kaikista eduskuntaryhmistä.

Leikkauspäätöksen myötä Suomesta katoaa korvaamaton määrä sosiaali- ja terveydenhuollon, työelämän sekä säteilyturvallisuuden asiantuntemusta.  Käytännössä tämä johtaa suoraan noin 600 työpaikan menetykseen. Ulkopuolisen rahoituksen vähenemisen myötä jopa 1 000 työpaikkaa on vaarassa. Edelleen valmisteltavana oleva tutkimuslaitosuudistus voi vielä lisätä leikkauksia voimakkaasti.

Laitosten luottamusmiehinä vaadimme kehysriihen 30 miljoonan leikkauspäätöksen peruuttamista ja tutkimuslaitosuudistukseen liittyvistä budjettisiirroista luopumista. 

Kehysriihessä kaavaillut leikkaukset koskevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, Työterveyslaitosta, Säteilyturvakeskusta ja Kelan tutkimustoimintaa. Näillä laitoksilla ei ole erillisiä tutkimusbudjetteja. Samat asiantuntijat johtavat ja tekevät tutkimusta sekä toimivat esimerkiksi kemikaaliuhkia, tartuntatautien seurantaa ja säteilymittausta koskevissa viranomaistehtävissä ja asiantuntijatehtävissä ministeriöiden, kuntien ja työpaikkojen kanssa. Käytännössä päätös ei siis merkitse pelkästään tutkimuksen vaan eri alojen asiantuntemuksen leikkausta.

Monilla keskeisilläkin alueilla on Suomessa vain yksittäisiä asiantuntijoita. Leikkauspäätöksen 30 miljoonaa euroa on enemmän kuin laitoksilla oli tutkimustoimintaa vuonna 2012. Päätös merkitsee jo aiemmin sovittujen leikkausten myötä, että laitosten asiantuntemuksesta häviää jopa neljännes.

On erikoista, että jopa tuhannen ihmisen leikkauspäätös tehdään ilman mitään virkamiesvalmistelua tai perusteluita. Samaan aikaan ollaan huolissaan työttömyydestä tai yritysten irtisanomispäätöksistä. Samoin on erikoista, että leikkauksia tehdään juuri nyt, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen, työurien pidentäminen ja säteilyturvallisuus vaatisivat entistä enemmän panostusta.

Suomalaisten tutkimuslaitosten erityispiirre on, että tutkimuksiin osallistumisen kautta laitoksiin kertyy uusin tieto eri aloilta. Tietoa käytetään niin kuntien, yritysten kuin ministeriöidenkin asiantuntijatyössä ja viranomaistehtävissä.  Korkeatasoinen tutkimus on suomalaisten terveyden, työkyvyn ja hyvinvoinnin sekä maamme kilpailukyvyn edellytys nyt ja tulevaisuudessa.

Laitoksilla on kymmeniä asiantuntijaverkostoja kuntien ja työelämän kanssa. Asiantuntijaverkostot työskentelevät mm. vanhus- ja vammaispalveluiden, organisaatioiden johtamisen, potilasturvallisuuden, työterveyden ja -turvallisuuden, ammattitautitutkimuksen, säteilyturvallisuuden ja tartuntatautien parissa.  Verkostoissa välitetään sosiaali- ja terveysalan johdolle, asiantuntijoille ja ammattilaisille, suomalaisten työpaikkojen johdolle ja esimiehille tutkimuksessa ja kehittämisessä hankittua tietoa.

Tiedon käyttö päätöksenteossa on muuttumassa huolestuttavasti. STM:n alaisissa tutkimuslaitoksissa tehdään puolueetonta, korkeatasoista tutkimusta. Halutaanko kehysriihen leikkauksilla varmistaa, ettei puolueeton tutkimustieto  haittaa politiikan tekoa?

Vappupuheissaan poliitikot vaativat yrityksiltä vastuunkantoa ja irtisanomisten välttämistä. Vaadimme myös hallitukselta vastuunkantoa valtion ja valtiorahoitteisten työpaikkojen osalta.

Henkilöstöjärjestöt järjestävät yhteisen mielenilmauksen STM:n alaisen tutkimuksen puolesta eduskuntatalolla torstaina 23.5.2013 klo 15. Eduskuntaryhmien edustajat ovat tulossa paikalle kertomaan näkemyksensä STM:n tutkimuslaitoksia koskevista leikkauksista.

Lisätietoja:

Akava

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

THL/pääluottamusmies Timo Sinervo, gsm 029 524 7231

TTL/pääluottamusmies Mirja Kiilunen, p. 030 474 2863

STUK/luottamusmies Heikki Reisbacka, p. 09 75988465

STTK
Palkansaajajärjestö Pardia

THL/pääluottamusmies Satu Kerppilä, gsm 050 5170637

STUK/luottamusmies Reko Simola, gsm 050 5363 944

KELA/pääluottamusmies Ritva Timonen, gsm 040 539 2309

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö (Tehy, Super, ERTO)

TTL/ TSN pääluottamusmies Riitta Velin, p. 030 474 2283

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

TTL /Stylen pääluottamusmies Päivi Roland, p. 030 474 2892

SAK

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

THL/pääluottamusmies Sami Mustala, gsm 029 524 8664

TTL/pääluottamusmies Pertti Närhi, gsm 040 731 4247

Suomen Journalistiliitto SJL
TTL/pääluottamusmies Helinä Kujala, p. 030 474 2473

Kuntien henkilöstöä edustavien järjestöjen puheenjohtajat vastustavat tällaista irtisanomissuojan rajaamista. Puheenjohtajat toteavat, että irtisanomissuojan ketjuttamisen ongelma ratkeaa sillä, että kuntarakenne hoidetaan kerralla kuntoon. Asia on kiinni poliitikoista. 

Peräkkäisistä kuntaliitoksista syntyy ongelmia joka tapauksessa irtisanomissuojasta riippumatta, kun palveluja joudutaan järjestämään aina uudelleen.

Kunta-alan unioni

Järjestöt pitävät kehysriihen päätöstä sosiaali- ja terveysministeriön alaisten tutkimuslaitosten budjettien leikkaamisesta 30 miljoonalla eurolla perustelemattomana ja suomalaisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavana. Suomalaista asiantuntemusta ei tule leikata näin voimakkaasti tilanteessa, jossa tiedolla on entistä enemmän tarvetta.

Kuntien talous on kiistattomasti heikentynyt ja myös kunta-alan työntekijät kantavat siitä huolta. Tilanne johtuu suurelta osin valtion toimenpiteistä. Valtionosuuksia leikataan tämän hallituksen päätöksellä 6,6 mrd €. Kun valtio on sälyttänyt kunnille yhä uusia velvoitteita ja tehtäviä, on sillä vastuu myös rahoittaa niitä.

Kunta-alan pääsopijajärjestöjen puheenjohtajat kommentoivat tuoreeltaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen selvitystä henkilöstösäästöistä. Sen mukaan kunta-alan henkilöstömenoista leikataan tänä vuonna keskimäärin 2,9 prosenttia, mikä on yli 600 milj. euroa koko kunta-alan työvoimakustannuksista.

Kuntasäästöjä ei voi toteuttaa vain henkilöstön kustannuksella, vaan vastuu taloudesta on kaikkien kuntalaisten yhteinen. Palkanleikkauksilla ei myöskään saavuteta pysyviä säästöjä. Silti parikymmenen kunnan arvioidaan mm. lomauttavan henkilöstöään tänä vuonna. Säästöhyöty on kunnalle pieni, mutta haitta kuntalaisille ja palveluille suuri. Lisäksi kunnan maine työnantajana kärsii lomautuksista pahoin.

Tulevissa palkkaratkaisuissa on huolehdittava kuntien palkkakilpailukyvystä, jotta kunnat saavat osaavia työntekijöitä myös tulevaisuudessa, järjestöt muistuttavat.   

Lisäksi kunta-alan henkilöstön vähentyessä on pidettävä huolta siitä, ettei jäljelle jäävän henkilöstön työkuorma kasva kohtuuttomasti.

lisätiedot:

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

puheenjohtaja Olli Luukkainen, puh. 0500 652 872

Kunta-alan unioni

puheenjohtaja Jarkko Eloranta, (JHL), puh. 0400 912 399

puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, (Jyty), puh. 0400 537 756

Tekniikka ja Terveys KTN

puheenjohtaja Keijo Houhala, puh. 0400 551 175

Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ

puheenjohtaja Silja Paavola, puh. 050 527 5085

Jatkuvat vaatimukset säästöistä ja leikkauksista luovat helposti näköalattomuutta, joka estää julkisten palveluiden laadun ja tuloksellisuuden parantamisen. Tarvitaan myönteistä kehittämisen näköalaa.

"Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien laajin toimiala, jossa työn tuloksellisuus vaikuttaa suuressa määrin vanhustyöhön sekä lasten ja nuorten palveluihin. Tulevina vuosina tarvitaan vahvaa talouskasvua, jotta lisääntyvät palvelutarpeet etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa kyetään täyttämään", KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt toteavat.

KT Kuntatyönantajat sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt JUKO, KTN, Kunta-alan unioni (JHL ja Jyty) sekä TNJ järjestivät tiistaina 23. huhtikuuta sosiaali- ja terveysalan tuloksellisuusseminaarin. Järjestöt ovat käynnistäneet vuonna 2012 yhteisen tuloksellisuuskampanjan, jonka tavoitteena on turvata kuntapalvelujen kilpailukyky ja laatu sekä edistää tuloksellisuutta työpaikoilla. Tuloksellisuustyöllä halutaan vastata julkisen talouden kestävyysvajeen haasteisiin ja valtakunnallisen työelämän kehittämisstrategian tavoitteisiin.

KT ja pääsopijajärjestöt korostavat, että työelämän laatu ja tuloksellisuuden kehittäminen liittyvät käytännössä vahvasti toisiinsa. Kun työhyvinvointia lisätään, myös työn tuloksellisuus nousee. Myös vaikuttavuus ja laatu ovat osa tuloksellisuutta.

Lisäksi tuloksellisuuden mittaamista tulee kehittää. Käsitteistön tulee olla yhteisesti hyväksyttyä, on mitattava oikeita asioita ja tuloksellisuustyötä on tehtävä työpaikkatasolla yhteistoiminnallisesti. Henkilöstön ottaminen mukaan tuloksellisuustyöhön ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön parantavat jo itsessään työhyvinvointia.

Oikealla johtamisella tuloksellisuutta

Henkilöstön työhyvinvoinnilla voidaan merkittävästi parantaa tuloksellisuutta ja lisätä kilpailukykyä.

"Henkilöstön aineettoman pääoman merkitystä tulee nostaa organisaatioissa. Oikealla johtamisella saavutettavat euromääräiset hyödyt voivat olla yli kymmenkertaiset verrattuna kustannussäästöihin, joihin perinteisesti keskitytään", seminaarissa puhunut hallintotieteiden tohtori Marko Kesti MCompetence Oy:stä sanoo.

Työhyvinvoinnin parantaminen esimerkiksi vähentää sairauspoissaoloja, mikä merkitsee Kestin mukaan kunta-alalla vuositasolla 300 euron kustannussäästöjä henkilöä kohden.

"Asiat voidaan usein tehdä fiksummin ja sujuvammin, mikä lisää tuottavuutta ja tuloksellisuutta myös kunta-alalla. Henkilöstön kehittäminen tuo euromääräisiä hyötyjä 2000–3000 euroa henkilöä kohden. Kustannussäästöt tulevat henkilöstön kehittämisen sivutuotteena", Kesti havainnollistaa.

Lisätiedot seminaarin järjestäjiltä:

Marko Heikkinen, työmarkkina-asiamies, Jyty, 040 713 0150
Eija Kemppainen, edunvalvonta-asiamies, SuPer, 050 364 7480
Jorma Palola, neuvottelupäällikkö, KT, 050 512 5300

www.kt.fi/tuloksellisuus

Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirje A9/2013

Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry:n HR Barometri toteutettiin toista kertaa tällaisessa muodossa.

Vaasan yliopiston johtamisen laitos syventää nyt kerätyn laajan keskusteluaineiston analyysiä kevään aikana ja laajempi kirjaraportti julkaistaan syyskuun lopulla.

Säästösumma on tyrmäävä isku alan sektoritutkimukselle, sillä henkilöstömäärällä mitaten se tarkoittaa jopa 600 henkilön irtisanomista. Tutkimustoiminnan hiipuminen leikkaa myös sisään hankittua ulkopuolista rahoitusta – siis rahaa, josta veronmaksajat eivät maksa euroakaan. Yhteensä edessä on jopa 1000 henkilön irtisanominen.

Näin suurta henkilöstövähennystä ei voida tehdä vain tukitoiminnoista. Tutkijoita irtisanotaan ja tutkimushankkeita ajetaan alas. Osaamista katoaa pysyvästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on esimerkki kriittistä ja käyttökelpoista tietoa tuottavasta laitoksesta, joka joutuu nyt juustohöylän kouriin. Leikkaukset näkyvät väistämättä myös perustoiminnassa.

”Valtion miljoonasäästöt johtavat myös ulkopuolisen rahoituksen heikentymiseen. Nämä ovat niitä kuuluisia dynaamisia vaikutuksia. Tutkimusosaaminen vaarantuu ja asiantuntemusta menetetään. Henkilöstöpolitiikka on kovaa ja kohtuutonta”, sanoo JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Lisätietoja
JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen, p. 050 065 2872, JUKOn neuvottelupäällikkö Markku Nieminen, p. 040 060 1162

Mikä on JUKO?
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO valvoo jäsentensä oikeudellisia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Valtiolla työskentelee noin 28 000 jukolaisiin liittoihin kuuluvaa palkansaajaa. Jukolaisia palkansaajia on liki kaikissa valtion virastoissa ja laitoksissa. Muita valtion pääsopijajärjestöjä ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia. Työnantajaa edustaa valtion työmarkkinalaitos VTML. Nämä tahot neuvottelevat ja solmivat yhdessä valtion virka- ja työehtosopimuksen.

 

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n puheenjohtaja Olli Luukkainen pitää tulosta valitettavana ja jossain määrin odotettuna.

– Liitto- ja neuvottelujohtajat olivat vahvasti mukana näissä ponnisteluissa, mutta valmista ei tullut. Koko prosessi oli siinä mielessä kummallinen, että oikein koko aikana ei ollut selvää kartoitetaanko, tunnustellaanko vai neuvotellaanko sopimuksesta. Vahvasti sellainen kuva jäi, että EK pelasi vain aikaa pyrkien puristamaan maan hallitukselta maksimaalisen hyödyn suuryrityksille ilman todellista halua sopia yhtään mistään palkansaajapuolen kanssa, Olli Luukkainen arvioi.

– Mutta ei tässä mitään syytä paniikkiin ole. Nyt edetään normaalissa järjestyksessä kohti ensi syksyä. Uskon, että silloin keskustelu keskitetystä ratkaisusta alkaa uudelleen ja sille on aikaa lokakuun loppuun. Ellei se toteudu, niin sitten mennään normaalissa järjestyksessä liittokierrokselle, Luukkainen sanoo.

Julkisen sektorin sopimukset ovat voimassa ensi vuoden keväälle ja silloin ovat auki myös kaikki tekstikysymykset, mikä antaa mahdollisuuden pyrkiä viemään eteenpäin JUKOlle tärkeitä rakenteellisia kysymyksiä. Silloin pöydällä ovat myös muun muassa sekä kunta- että valtiosektorin palkkaohjelmat.

Lisätietoja: puheenjohtaja Olli Luukkainen, puh. 0500 652 872, JUKO ry

Varsinaiset neuvottelut keskitetystä sopimusratkaisusta eivät vielä ole alkaneet, mutta viime viikonlopun aikana on jatkettu erilaisia tunnusteluja ratkaisun löytämiseksi.

– Nollasopimukseen ei tyydytä eikä ostovoimaa voida turvata pelkästään veroratkaisuilla. Kokonaisratkaisua ei voi tehdä niin, että se rakennetaan vain verotusta keventämällä. Kokonaisverokannan alentaminen heikentää julkisten palveluiden  rahoitusta, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n  puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Neuvotteluissa on jo päästy eteenpäin työelämäasioissa, mutta palkankorotuksia koskevat kysymykset ovat edelleen aivan avoinna.

Työnantajapuoli haluaa saada tietoonsa valtion mahdolliset tukitoimet ennen kuin se on valmis edes keskustelemaan korotuksista.

Työntekijäjärjestöt eivät ole valmiita luopumaan palkankorotuksista. Näitä ei voi kuitata verotusta keventämällä ja työeläkemaksuja alentamalla.

Mikäli työmarkkinaratkaisu syntyy, sopimusalakohtaisille neuvotteluille jää aika vain 4-6 viikkoa, joten virka- ja työehtosopimuksista pitäisi sopia viimeistään vappuun mennessä. Edelleen on mahdollista, että neuvottelut siirtyvät syksyyn tai liittokohtaisiksi, jos työmarkkinaratkaisua ei saada nyt aikaiseksi. 

Lisätietoja: puheenjohtaja Olli Luukkainen, puh. 0500 652 872 ja neuvottelujohtaja Risto Kangas, puh. 040 520 8720, JUKO ry

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn kunnan neuvottelukunta kokoontuu huomenna perjantaina käsittelemään neuvottelutilannetta. 
 

Palkansaajakeskusjärjestöt jatkoivat tänään pohdintaa kokoavan sopimusratkaisun mahdollisuuksista.

– Mikäli neuvottelut nyt alkaisivat, sopimusalakohtaisille neuvotteluille on aikaa 4-6 viikkoa. On edelleen myös mahdollista, että neuvottelut siirtyvät syksyyn, arvioi JUKOn neuvottelujohtaja Risto Kangas.

JUKO on yhdessä muiden kunta-alan pääsopijoiden kanssa ilmoittanut olevansa valmis neuvottelemaan nopeastikin kokoavasta ratkaisusta, kunhan ehdoista sovitaan. Nollalinjalta ei kuitenkaan neuvotella.

– Sopimustavoitteita linjataan JUKOn kokouksissa. JUKOn kunnan neuvottelukunta kokoontuu perjantaina 15.3. ja JUKOn hallitus maanantaina 18.3., Kangas kertoo.

JUKO tiedottaa kunta-alan akavalaisille toimijoille sopimusneuvottelujen etenemisestä. Seuraava tiedote lähetetään maanantaina 18.3.

Lisätietoja: puheenjohtaja Olli Luukkainen, puh. 0500 652 872 ja neuvottelujohtaja Risto Kangas, puh. 040 520 8720, JUKO ry.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO valvoo jäsentensä oikeudellisia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. JUKO on sopijaosapuolena neljällä kuntasektorin sopimusalalla. Nämä ovat opetusalan virka- ja työehtosopimus, kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), lääkärien virkaehtosopimus ja teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus.

Kuntasektorin sopimusneuvotteluissa viranhaltijoita ja työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan unioni, Tekniikka ja Terveys KTN ja TNJ. Työnantajaa edustaa KT Kuntatyönantajat.

JUKOn kuntasektorin neuvottelutiedotteen jakelu: Akavan hallitus, edunvalvonta ja viestintä, JUKOn hallitus ja kunnan neuvottelukunta, Akavalaisten liittojen kuntasektorin asiamiehet, Akavalaisten liittojen tiedottajat, JUKOn kuntien pääluottamusmiehet ja JUKOn verkkosivusto.

On esitetty, että paikallisesti sopien toteutetaan leikkauksia, jotta vältyttäisiin henkilöstön lomauttamiselta ja mahdollisilta irtisanomisilta. Henkilöstöä on vaadittu luopumaan jo sovituista palkantarkistuksista tai on esitetty niiden siirtämistä vastikkeetta myöhemmäksi.  Henkilöstöä on vaadittu luopumaan lomarahastaan tai on esitetty sen maksamisen myöhentämistä ja lomarahan tai sen osan vaihtamista vastaavaksi vapaaksi.

Esitetyillä keinoilla voidaan saada korkeintaan tilapäistä helpotusta kunnan taloudelliseen ahdinkoon. Pysyvää parannusta mainitut toimenpiteet eivät tuo. 

Kunta-alan työntekijät ovat jo osaltaan osallistuneet kuntien talouksien tasapainottamiseen mm. kiristyneen henkilöstömitoituksen ja sijaiskieltojen myötä.
Pääsopijajärjestöt eivät hyväksy, että paikallisesti sovittaisiin keskustasolla sovitusta poiketen palkkojen leikkauksista, palkantarkistusten myöhentämisestä, tai niiden maksamatta jättämisestä. Pääsopijajärjestöt eivät myöskään hyväksy lomarahojen leikkausta tai niiden siirtoa myöhemmäksi.

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

KUNTA-ALAN UNIONI RY

TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN RY

TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TNJ RY

Kunta-alan työntekijät eivät lähde neuvottelemaan nollasopimuksesta, sillä kunta-alan palkat eivät ole kehittyneet palkkaliukumien kautta kuten teollisuudessa ja muilla yksityisen sektorin aloilla on tapahtunut. Kunta-alan työntekijät todellisuudessa ovat koko ajan jäämässä jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Sopimuskorotukset eivät kerro oikeaa kuvaa todellisesta palkkakehityksestä. Kuntatyöntekijät tavoittelevat useampivuotista palkkaohjelmaa, jolla huolehditaan palkkojen kilpailukyvystä ja työvoiman saatavuudesta. Seuraavan sopimuksen osaksi tarvitaan palkkaohjelma kaikilla julkisen sektorin lohkoilla.

Tänä vuonna palkansaajien ostovoima heikkenee valtion tekemien ratkaisujen seurauksena, lähinnä hallituksen päättämien veronkorotusten johdosta. Lisäksi kuntatyöntekijöitä pyritään erikseen rankaisemaan monissa kunnissa lomautuksilla, joiden vaihtoehtoina tarjotaan mitä ihmeellisimpiä tapoja alentaa omaa tulotasoaan. Joissakin tapauksissa on esillä ollut jopa kiristyksen elementtejä.

Ennen, kun neuvotellaan keskitetyn sopimuksen mahdollisesta jatkosta, voimassa olevaan raamisopimukseen liittyvä kolmen päivän koulutusoikeus on ratkaistava. Samoin nykysopimuksessa sovitut palkantarkistukset on saatava maksuun kaikissa kunnissa heti. Usko paikalliseen sopimiseen on koetuksella, kun osa kunnista vitkuttelee sopimuskorotusten kanssa.

Työ- ja virkaehtosopimuksia koskeva raamiratkaisu on voimassa käytännössä vielä 8 kuukautta, lokakuun loppuun. Sen vaikutus ulottuu kuitenkin useilla sopimusaloilla reilustikin yli vuoden päähän. Julkisella sektorilla sopimusta on jäljellä kuntien osalta helmikuun loppuun 2014 ja valtiolla sekä yliopistoissa maaliskuun loppuun 2014. Näin ollen kiirettä ei pitäisi olla.

Sopimuksia voidaan jatkaa julkisella sektorilla ensi vuoden osalta, jos siihen löytyy toimivia sopimuselementtejä. Kokoavaan työmarkkinaratkaisun pohjaksi pitää saada hallituksen tuki, ettei se tee suhdannetilanteeseen sopimattomia talous- ja yhteiskuntapolitiikan ratkaisuja. Maan hallitus on kuitenkin yrittänyt jo puolisen vuotta saada työmarkkinaosapuolet sopimaan keskitetylle sopimukselle jatkoa. Hallitus on perustellut pyrkimystä talouden tasapainottamisella ja uskottavuudella, työrauhalla sekä työmarkkinoiden ennustettavuudella eli samoilla perusteilla, millä raamisopimus aikanaan syntyi. Perustelut sinällään ovat hyviä ja tavoiteltavia.

Lisätiedot:

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

puheenjohtaja Olli Luukkainen, puh. 0500 652 872

Kunta-alan Unioni

puheenjohtaja Jarkko Eloranta (JHL), puh. 0400 912 399

puheenjohtaja Maija Pihlajamäki (Jyty), puh. 0400 537 756

Tekniikka ja Terveys KTN

puheenjohtaja Keijo Houhala, puh. 0400 551 175

Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ

puheenjohtaja Silja Paavola, puh. 050 527 5085

Kunta-alan henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt kannustavat jatkamaan ja tehostamaan kuntauudistusta ripeällä aikataululla. Muutokset kunnissa ja kuntarakenteessa ovat tarpeellisia ja välttämättömiä. Kuntarakennelain tavoitteiden lähtökohdat ovat oikeat. Huoltosuhteen sekä ikä- ja elinkeinorakenteen muutokset ja muuttoliike pakottavat etsimään uusia toimintamalleja.

KT Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt yhteisesti kannustavat kuntia ja kuntayhtymiä edistämään nuorten työllistymistä ja yhteiskuntatakuun toteutumista.

Hyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi:
- nuorten työllistäminen hyödyntäen Työ- ja elinkeinotoimiston myöntämää nuorten palkkatukea (Sanssi)
- järjestämällä nuorille kesätöitä
- tarjoamalla nuorille harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja

Nuorten palkkatuki Sanssi

Sanssi- kortti on työ- ja elinkeinotoimiston myöntämä työllistämisseteli. Sanssi-kortti voidaan myöntää nuorelle, vastavalmistuneelle työnhakijalle. Nuorten palkkatuki Sanssia esitellään mol.fi-sivustolla.

Sanssi-kortti osoittaa työnantajalle, että kyseisen nuoren palkkakustannuksiin voidaan myöntää palkkatukea. Tämän takia kunnan/kuntayhtymän kannattaa varmistua ennen työsopimuksen tekemistä, että Työ- ja elinkeinotoimisto tulee myöntämään ko. palkkatukea.

Nuorelle maksettavan palkan pitää olla työehtosopimuksen mukainen.

Nuorten yhteiskuntatakuu

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on ohjelmassaan päättänyt toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuun niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Nuorten yhteiskuntatakuu on hallitusohjelman strategisessa toimeenpano-suunnitelmassa asetettu yhdeksi hallitusohjelman kärkihankkeeksi.

Nuorten yhteiskuntatakuu muodostuu seuraavista osa-alueista ja kohderyhmistä:

1. Nuorten yhteiskuntatakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita, joilla ei ole työtä tai koulutusta. Takuu koskee myös 25–29 -vuotiaita vastavalmistuneita.

2. Nuorten yhteiskuntatakuuta täydennetään koulutustakuulla, joka astui vuoden 2013 alusta voimaan. Koulutustakuu otetaan kokonaisuudessaan käyttöön syksyllä 2013, jolloin yhteishaun tietojärjestelmä on uudistettu.

3. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa tulleet uudet aloituspaikat ovat käytettävissä jo 2013 ja siitä eteenpäin. Nämä paikat koskevat kouluttamattomia alle 30-vuotiaita nuoria.

Nuorten yhteiskuntatakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita ja kaikkia alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita (valmistumisesta alle 12 kk). Takuu sisältää palveluprosessin tehostamisen ja lupauksen siitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömänä työnhakijana olevalle nuorelle tarjotaan viimeistään työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolme kuukautta nuoren tilannettaan edistävä aktiivivaihtoehto.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY
KUNTA-ALAN UNIONI RY
TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN RY
TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TNJ RY

Pääsopijajärjestöjen yhteinen tiedote pääluottamusmiehille

NEUVOTTELUTOIMINTA KESKUS- JA PAIKALLISTASOLLA

Neuvotteluosapuolet

Kunnallisen alan virka- ja työehtosopimukset allekirjoitettiin 24.11.2011.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2012 - 2013 (KVTES) allekirjoittivat pääsopimuksen mukaisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) ja pääsopijajärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan unioni, Tekniikka ja terveys KTN ja Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ.

Tehy ei ole edelleenkään minkään pääsopijajärjestön jäsenyhdistys. Sillä ei siten ole pääsopimuksen tuomia neuvottelutoimintaa koskevia oikeuksia eikä velvollisuuksia keskus - eikä paikallisella tasolla kunnissa ja kuntayhtymissä. KT ja pääsopijajärjestöt tarjosivat Tehylle mahdollisuutta tulla mukaan neuvottelujärjestelmään, mutta Tehy päätti jäädä yhteisen neuvottelutoiminnan ulkopuolelle. Tehy ei osallistunut KVTES:n neuvottelemiseen, eikä se ole KVTES:n sopijapuoli. Se hyväksyi kuitenkin KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvotteleman KVTES:n jälkikäteen sovellettavaksi jäseniinsä. Näin ollen myös tehyläisiin sovelletaan sellaisenaan neuvottelemiamme sopimusmuutoksia ja palkankorotuksia.

Paikallinen sopimus- ja neuvottelutoiminta

Paikallisen kuntatyönantajan kanssa käytäviin sopimus- ja yhteistoimintaa koskeviin neuvotteluihin voivat osallistua vain kunta-alan virka- ja työehtosopimusten sopijapuolten, eli pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet / neuvottelijat. Paikallinen järjestelyerä 1.2.2013 on 0,6 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä.

Pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet neuvottelevat ja allekirjoittavat paikalliset sopimukset. Tehy voi ainoastaan pääsopijajärjestöjen yksimielisellä suostumuksella yhtyä tehtyihin paikallisiin sopimuksiin.

Nämä toimintaohjeet ovat voimassa niin kauan, kunnes kunnallista neuvottelutoimintaa koskevissa neuvotteluissa KT:n kanssa toisin sovitaan.

 Helsingissä 30.1.2013

 JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

 KUNTA-ALAN UNIONI RY

 TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN RY

 TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TNJ RY