|
|
|
 |
Sopien ja neuvotellen
Julkisalan
koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO valvoo jäsentensä oikeudellisia,
työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Se muodostaa
korkeasti koulutettuja edustavan julkisen alan yhteenliittymän.
Valtakunnallisena
pääsopijajärjestönä se on vuodesta 1995 lähtien neuvotellut julkisen
sektorin ja näihin verrattavissa olevien alojen akavalaisten virka- ja
työehtosopimukset, joissa sovitaan palkoista ja muista palvelussuhteen
ehdoista.
JUKOon kuuluu seitsemän jäsenyhdistystä, joilla on
henkilöjäseniä yhteensä runsaat 200 000. Julkisen alan viroissa ja
toimissa jäseniä on runsaat 169 000. Jäsenistöstä kuntien palveluksessa on
noin 70 prosenttia, valtiolla noin 15 prosenttia, yliopistoissa noin 12
prosenttia ja seurakunnissa 2 prosenttia.
Organisaatio
ulottuu työpaikoille
JUKOn toimintaan kuuluu
oleellisesti paikallisen tason edunvalvonta. Järjestöllä on
luottamusmiehiä noin 2400, joista suurin osa toimii kunnissa.
Luottamusmiehet neuvottelevat työnantajien kanssa työpaikoilla ja
avustavat jäseniä työ- ja virkasuhteen ongelmissa.
Luottamusmiehille
järjestetään peruskursseja ja neuvottelupäiviä. Muuna koulutuksena
järjestetään yhteistoimintakursseja ja työsuojelukoulutusta.
JUKOn
ylimpänä päättävänä elimenä toimii kaksi kertaa vuodessa kokoontuva
liittokokous. Käytännön toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu
puheenjohtajan lisäksi kymmenen jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan
kolme varapuheenjohtajaa.
Sektorikohtaisesti toimivat
neuvottelukunnat päättävät niitä koskevat virka- ja työehtosopimukset ja
kannanotot sekä tekevät näitä koskevat hyväksymis- tai hylkäämisesitykset
hallitukselle. Neuvottelukunnat päättävät viimekädessä myös paikallistason
sopimuksista.
Käytännön neuvottelutoimintaa ja asioiden valmistelua
hallitukselle ja neuvottelukunnille hoitaa JUKOn toimisto, jossa on
yhdeksän työntekijää.
|
 |
|
|