JUKOn esittely

Neuvotellen ja sopien

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO valvoo jäsentensä oikeudellisia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Se muodostaa korkeasti koulutettuja edustavan julkisen alan yhteenliittymän.

Valtakunnallisena pääsopijajärjestönä se on vuodesta 1995 lähtien neuvotellut julkisen sektorin ja näihin verrattavissa olevien alojen akavalaisten virka- ja työehtosopimukset, joissa sovitaan palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista.

JUKOon kuuluu seitsemän jäsenyhdistystä, joilla on henkilöjäseniä yhteensä runsaat 200 000. Julkisen alan viroissa ja toimissa jäseniä on runsaat 170 000. Jäsenistöstä kuntien palveluksessa on noin 70 prosenttia, valtiolla noin 15 prosenttia, yliopistoissa noin 12 prosenttia ja seurakunnissa 2 prosenttia.

Organisaatio ulottuu työpaikoille

JUKOn toimintaan kuuluu oleellisesti paikallisen tason edunvalvonta. Järjestöllä on luottamusmiehiä noin 3 600, joista suurin osa toimii kunnissa. Luottamusmiehet neuvottelevat työnantajien kanssa työpaikoilla ja avustavat jäseniä työ- ja virkasuhteen ongelmissa.

Luottamusmiehille järjestetään peruskursseja ja neuvottelupäiviä. Muuna koulutuksena järjestetään yhteistoimintakursseja ja työsuojelukoulutusta.

JUKOn ylimpänä päättävänä elimenä toimii kaksi kertaa vuodessa kokoontuva liittokokous. Käytännön toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kymmenen jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan kolme varapuheenjohtajaa.

Sektorikohtaisesti toimivat neuvottelukunnat päättävät niitä koskevat virka- ja työehtosopimukset ja kannanotot sekä tekevät näitä koskevat hyväksymis- tai hylkäämisesitykset hallitukselle. 

Neuvottelukunnat päättävät viimekädessä myös paikallistason sopimuksista.