Sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet

Sote-uudistuksella tavoitellaan yhdenvertaisia ja nykyaikaisia sosiaali- ja terveyspalveluita järkevillä kustannuksilla. Uudistuksen tarkoituksena on luoda asiakaskeskeinen kokonaisuus, jossa asiakkaalla on nykyistä monipuolisempi valinnanvapaus. Uudistus hyödyntää mm. digitalisaatiota yhtenä keinona kustannusten kasvun taittumiseen. Palvelujen yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantuessa ihmisten hyvinvointi- ja terveyserot vähenevät.

Pääkeinot tavoitteiden saavuttamiseen

Sote-uudistuksen tultua voimaan, Suomessa on 18 järjestämisvastuullista maakuntaa. Maakunnat vastaavat vaativien palvelujen keskittämisestä. Lisäksi tukipalvelut keskitetään valtakunnallisiin palvelukeskuksiin. Asiakkaiden osallistuminen toteutuu demokraattisesti maakuntavaalien yhteydessä. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan, tavoitteena kustannuskasvun hillintä. Sote-uudistuksen merkittävimpiä muutoksia nykytilaan on järjestämisen ja tuottamisen erottaminen, markkinoiden hyödyntäminen, monituottajamalli ja asiakkaiden valinnanvapaus. Digitalisaatio vaatii tiedon avoimuutta ja tiedolla johtamista, samoin asiakaslähtöisyys ja palveluiden integrointi edellyttää uusia käsitteitä ja uusia välineitä.

Sote-uudistuksen tärkeimmät ehdotukset

Julkinen hallinto jaetaan kolmeen tasoon: kunnat, maakunnat ja valtio. Maakunnan ylin päättävä toimielin eli maakuntavaltuusto valitaan suorilla vaaleilla. Valtio rahoittaa maakuntien tehtävien hoidon ja palvelut, samoin valtion taloudellisella ohjauksella varmistetaan, että maakuntien talous pysyy tasapainossa ja että ne pystyvät huolehtimaan tehtävistään. Valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistetaan.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää uudistetaan, jotta varmistetaan, että kunnat selviytyvät niiden vastuulle jäävien peruspalvelujen hoitamisesta. Kunnat eivät enää järjestä tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on jatkossakin edistää hyvinvointia ja terveyttä.

Maakunta vastaa siitä, että palvelut toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvia kokonaisuuksia ja palvelu- ja hoitoketjuja.

Asiakkaan valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaavat maakunnan liikelaitos ja maakunnan yhtiöt. Liikelaitosten viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin, kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. Maakunnan on yhtiöitettävä tuottamansa palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon (maakunnan) alaisuuteen. Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti. Maakunta varmistaa, että eri tuottajien palvelut toimivat yhteen ja että tieto kulkee sujuvasti toimijoiden välillä. Suoran valinnan palveluntuottaja vastaa oman asiakkaansa palvelujen kokonaisuudesta. Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palveluntuottajille.

Julkinen palvelulupaus

Maakunnan julkisesti ilmoitettu palvelulupaus antaa maakunnan asukkaille tietoa siitä, miten palvelut toteutetaan, ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. Palvelulupauksen kautta asukkaiden on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä käytännön parannusehdotuksia palveluihin. Palvelulupaus ei koske laajemmin sosiaaliturvaa, eikä myöskään ole oikeudellisesti sitova.

Asiakkaan valinnanvapaus

Osana uudistusta lisätään asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa palveluun pääsyä ja lisää asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihinsa eri elämäntilanteissa.

Asiakkaalla on oikeus valita palvelun tuottaja ja tämän toimipiste ns. suoran valinnan palveluissa (sosiaali- ja terveyskeskus sekä suunhoidon yksikkö). Mikäli asiakas ei tee valintaa, maakunta osoittaa lähimmän saavutettavissa olevan tuottajan asiakkaalle.

Palveluntuottaja

Tuottajien on rekisteröidyttävä ja täytettävä palveluntuottajalain vaatimukset, maakunnan kriteerit ja tehtävä sopimukset maakuntien kanssa. Tuottajien on ilmoitettava vaadittavat tiedot internetissä ja otettava vastaan asiakkaat, mikäli listalla on tilaa. Tuottajat vastaavat asiakkaan palvelukokonaisuudesta ja tarvittaessa ohjattava asiakas palvelutarpeen arviointiin maakunnan liikelaitokseen. Palvelun tuottajan on annettava maksuseteli asiakkaalle silloin, jos se ei itse tuota palvelukokonaisuuteen kuuluvaa palvelua tai jos on kyse palvelun osakokonaisuudesta. Tuottajat saavat maakunnalta korvauksen yhdenmukaisin perustein, korvaukset voivat kuitenkin vaihdella eri maakunnissa.

Maakunta järjestäjänä

Maakunta on järjestäjä, joka vastaa rahoitusvastuullaan olevista sosiaali- ja terveyspalveluista alueellaan. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja että eri tuottajien palvelut ovat sujuvasti ja tehokkaasti yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kuvaamisesta sekä asiakastiedon hyödyntämisestä tuottajien välillä.

Maakunnan on huolehdittava asiakkaan oikeuksista ja etuuksista tiedottamisesta sekä palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta.

Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja: tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset. Maakunta tekee sopimukset sote-keskusten ja hammashoitoloiden kanssa. Maakunta voi halutessaan tarjota sote-keskuksissa laajempia palveluita kuin laki edellyttää. Maakunta päättää myös asiakassetelillä tarjottavista palveluista, ja henkilökohtainen budjetti voidaan ottaa käyttöön muissakin kuin vammaisten ja vanhusten palveluissa. Maakunta päättää palveluntuottajien rahoituksesta lain mukaan ja kerää asiakasmaksut.

Maakunnan sote-palvelut

Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos ja sen yhtiöt. Liikelaitoksen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. Maakunnan liikelaitos voi tuottaa palveluja itse sekä kilpailuttaa ja ostaa palveluja asiakkailleen. Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla (asiakassetelipalvelut) tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä.