16.5.2019 15:11
– Irtisanominen on julkisen sektorin työntekijälle kohtuuttomasti suurempi menetys kuin yksityisen palveluksessa olevalle, koska muutosturva ei ole ajan tasalla. Muutosturvan parantaminen on myös tasa-arvokysymys, koska julkisen sektorin työntekijät ovat pääosin naisia, JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.
Hän odottaa erityisesti kuntien etsivän aktiivisesti vaihtoehtoja viiden vuoden irtisanomissuojalle, jota ne paheksuvat.
– Mitään ei näytä kuitenkaan tapahtuvan. Julkisella sektorilla irtisanotaan yhä useammin työntekijöitä, joten eropaketteja pitäisi tarjota siellä niin kuin muuallakin, jotta uudelleen työllistymisen edellytykset paranevat. Jatkossa kunnat saavat irtisanomansa henkilöt yhä useammin pitkäaikaistyöttöminä hoidettavikseen.
Eropaketin pitää JUKOn mukaan sisältää rahallisen korvauksen lisäksi tietty, sovittu koulutus ja uudelleensijoituspalvelut. Yrittäjyyden tukemiseksi tarvitaan starttirahan ja yrittäjyyskoulutuksen sisältäviä starttipaketteja.
– Aina on myös selvitettävä vastaavien organisaatioiden mahdollisuudet työllistää. Edellisen työnantajan tulisi esimerkiksi sitoutua maksamaan vuoden ajan palkkaa sellaiselle uudelle työnantajalle, joka palkkaa työntekijän muutostilanteessa vähintään kahdeksi vuodeksi.
JUKO vaatii myös niin sanotun konserniajattelun vahvistamista julkisella sektorilla. Sen mukaan omasta virastostaan irtisanotulla olisi etuoikeus tulla nimitetyksi toisen viraston virkaan, jos koulutustaso, tehtävät ja mahdolliset kelpoisuusehdot käyvät yksiin. Myös määräaikaiset työntekijät täytyy ottaa muutosturvan kehittämisessä huomioon.
JUKOn hallitus kokoontui tänään keskiviikkona järjestön 20-vuotisjuhlapäivänä Helsingissä.
JUKO on neuvotellut vuodesta 1995 lähtien julkisen sektorin ja niihin verrattavissa olevien alojen akavalaisten virka- ja työehtosopimukset, joissa sovitaan palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista. Se on yksi neljästä valtakunnallisesta pääsopijajärjestöstä. Sen allekirjoittamien sopimusten piiriin kuuluu 588 000 palkansaajaa eli enemmän kuin millään muulla neuvottelujärjestöllä.
Jäsenistöstä kuntien palveluksessa on noin 70 prosenttia, valtiolla noin 15 prosenttia, yliopistoissa noin 12 prosenttia ja seurakunnissa 3 prosenttia.