Pääluottamusmies Raimo T. Nieminen: ”Yksityisten työttömyyskassojen buumi on ohi”

16.5.2019 15:09

Koko elämä vaatii jännitettä, ja se kuuluu myös neuvotteluihin työnantajapuolen kanssa. Tätä mieltä on Tampereen kaupungin pääluottamusmies Raimo T. Nieminen. Hän näkee yksityisten työttömyyskassojen buumin olevan ohi, sillä moni työntekijä on palannut liittoon. Nyt vuonna 2019 Nieminen johtaa JUKOn aluevastaavakokeilua Pirkanmaan alueella.

Olet ollut luottamusmiehenä 1990-luvulta lähtien. Mitä ominaisuuksia luottamusmiehellä on sinusta hyvä olla ja miksi?

Täytyy kestää aika paljon kyseenalaistamista ja jopa naureskelua. Työnantaja toisinaan provosoi – ja toki sitä tehdään puolin ja toisin. Myös omasta jäsenkunnasta voi tulla arvostelua, kun asiat eivät tahdo edetä tai asioiden ratkaisu ei tyydytä. Näissä tilanteissa itseäni on auttanut sosiaalityöntekijän koulutukseni ja kokemukseni. Täytyy ymmärtää, että ihminen laukoo tuskatilassa joskus epäasiallista puhetta.

Asiat ovat asioita, jotka on vain hoidettava. Jos saa kritiikkiä ja kurmuutusta, sitä ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Usein täytyy myös olla vähän kieli keskellä suuta, koska työyhteisön sisällä voi olla kiistoja ja erilaisia näkemyksiä.

Minusta tärkeää on tavoitella oikeudenmukaista yhteistä hyvää, ja tätä päämäärääni työnantaja on usein kiitellyt. Lainatakseni yhden käräjäoikeuden tuomarin sanoja: Koskaan ei missään asiassa päästä tietämään kaikkea ja koko totuutta, mutta yritetään selvittää asiat niin, että mahdollisimman moni osapuoli on jollakin tavalla tyytyväinen.

Miten näet yhteistyön työnantajan kanssa?

Olemme neuvottelukumppaneita. Täällä Tampereella me kuntasektorin yhdeksän päätoimista pääluottamusmiestä tapaamme pormestari Lauri Lylyn kerran kuussa. Tampere velkaantuu isoista kaupungeista nopeimmin, joten elämme vaikeiden taloudellisten kysymysten keskellä. Tänne muuttaa väkeä ovista ja ikkunoista, ja kaupungin käyttökulut ovat rajussa kasvussa.

Neuvotteluihin työnantajapuoli lähtee tietysti omista näkökulmistaan, ja me luottamusmiehet pidämme omien edustettaviemme puolta. Tästä muodostuu tietty jännite, ja sitä suorastaan rakastan – niin neuvotteluissa kuin elämässä yleensäkin. Tulee tunne, että vau, nyt pääsen hyvään keissiin käsiksi. Yhdessä sitten alamme keskustella, millä keinoin etenemme tilanteesta ja pääsemme ratkaisuun eli mikä on yhteinen selviytymistiemme.

Miksi halusit ryhtyä luottamusmieheksi?

Kun aloitin 1990-luvulla, kaupungin työntekijät olivat toisiinsa nähden eriarvoisessa asemassa: jollekin virkamatka oli työaikaa, ja hän sai siitä päivärahat, toiselle taas ei, ja joidenkin piti hakea ammatin edellyttämää koulutusta varten palkatonta vapaata, kun taas joillekin toisille koulutuspäivät olivat palkallisia. Suivaannuin tällaisista epäkohdista ja päätin, että jos kukaan muu porukassa ei lähde näitä asioita hoitamaan, niin minä teen sen.

Mitkä asiat liittojen jäsenistöä puhuttavat nyt?

Taloudellinen puoli. Nyt on ajettu rantakiviin, kuten veneilijät sanovat. Muun muassa sijaistamiset pidetään ihan minimissään eli vain sellaisella tasolla, joka on toiminnan kannalta välttämätöntä. Tämä on johtanut monen työuupumukseen.

Esimerkiksi päiväkodeille on perusteelliset varhaiskasvatussuunnitelmat, mutta henkilökunta ei pysty toteuttamaan hyvää suunnitelmaa resurssivajauksen vuoksi. Työ jää siis puolitiehen. Tämä harmittaa, koska jukolaisella joukolla on yhteiskuntavastuu selkäytimessä, ja jokainen tiedostaa tekevänsä työtään kuntalaisia varten.

Mitä sanot ihmiselle, jota luottamusmieshommat tai ammattiliittoon kuuluminen eivät kiinnosta?

Jäät paljosta vaille! Itselläni on luottamusmiehenä ollut koko ajan uuden oppimisen ja uusien ajatusten tarve, se on kuin nälkä illalla. Työ kasvattaa todella monipuolisesti yhteiskunnallista näkemystä. Tätä voi suositella kaikille oikeudenmukaisille ihmisille, jotka tuntevat yhteiskuntavastuuta ja haluavat parantaa työolosuhteita.

Minusta näyttää siltä, että yksityisten työttömyyskassojen buumi on ohi. Loimaankassalaiset ovat alkaneet tulla takaisin ammattiliittoihin. Tämä onkin viisasta, sillä jos työntekijä joutuu yksin neuvottelemaan työnantajan kanssa, siinä on monesti aika pihalla. Luottamusmies tarjoaa tukea ja turvaa.

Millainen yhdistys JUKO mielestäsi on liitoille ja niiden jäsenille, ja mitä toiminnassa pitäisi parantaa?

JUKO on todella hyvä juttu. Julkisen sektorin korkeakoulutetut yhdistävä Akava-JS synnytettiin vuonna 1995, ja nimi vaihtui JUKOksi vuonna 2004. Neuvottelutoiminta saatiin koordinoitua ja keskitettyä sen sijaan, että jokainen liitto näpeltäisi yksin. Toki JUKO on melkoinen tilkkutäkki, mutta suuruus on kiistatta vahvuus. Ja JUKOn kuntasektorin neuvottelupäällikkö Jouni Vattulainenhan on suorastaan ilmiö. Kun häneltä kysyy jotakin, saa varmasti vastauksen. Tämä on erityisesti uusille luottamusmiehille todella tärkeä tuki.

Raimo T. Nieminen

  • JUKOn pääluottamusmies Tampereen kaupungilla vuodesta 1991 lähtien.
  • Työskennellyt sosiaalityöntekijänä, mutta luottamusmiehenä on ollut päätoiminen alusta lähtien. Edustaa 2300 hengen joukkoa.
  • Oma liitto: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Lue myös:

Luottamusmiehet haluavat tiiviin lähiverkoston – aluevastaavakokeilu käynnistyi
Tämän takia aluevastaavakokeilu on tärkeä – 4 vetäjää paljastaa suunnitelmansa
Näin menestyn luottamusmiehenä: 1 + 10 vinkkiä
Luottamusmies on hyvän työyhteisön takuuhenkilö ja työelämän asiantuntijaBlogi: Luottamusmiehen työ antaa enemmän kuin ottaa