Pakkovapaiden hintana heikentynyt palvelu ja turvallisuus

16.5.2019 15:10

Palkattomat pakkovapaat heikentävät kuntalaisten palveluja ja turvallisuutta. Siksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ei suosittele jäsenilleen ns. talkoovapaita.

– Vaikka opettaja olisi poissa koulusta tai lääkäri vastaanotoltaan, oppilaat tulevat kouluun ja kuntalaiset sairastuvat ja tarvitsevat terveydenhuoltoa entiseen tahtiin. Työmäärä ei vähene mihinkään. Kansalaisilla on oikeus peruspalveluihinsa, ja myös valtio rahoittaa kuntaa, jotta se huolehtii tinkimättä velvoitteistaan. Kyse on myös kansalaisten tasa-arvosta, erityisesti on muistettava lasten tasa-arvo. Näin toteaa JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen Rauman kaupungin reippaasti ylijäämäisestä tilinpäätöksestä liikkeelle lähteneeseen keskusteluun viitaten.

Luukkaisen mukaan esimerkiksi perusopetuksessa oppilaiden suunnitelmallinen opiskelu käy mahdottomaksi ja oppilaiden turvallisuus heikkenee, jos opettajat ovat pakkovapaalla tai lomautettuna. Koulutyö häiriintyy jopa kuukausiksi, koska kaikki opettajat eivät voi olla poissa yhtä aikaa. Haitat lapsille ja nuorille voivat olla pitkäaikaiset.

Luukkaisen mielestä Raumalla vallinnut asetelma oli vastuuntuntoisen työntekijän kannalta painostava.

- Työntekijöiltä vaadittiin 6 päivän pakkovapaata ja jos siihen ei suostuisi, joutuisi olemaan lomautettuna 8 päivää. Vapaaehtoisuus voidaan perustellusti kyseenalaistaa. Työnantajan edustaja totesi työtuomioistuimessa, että ”kunta velvoitti pitämään palkattomia talkoo- tai säästövapaita kuusi päivää”. Velvoittaminen ei liene vapaaehtoisuutta, Luukkainen huomauttaa.

- Vaikka kaupunki näytti pakkovapailla saavan kokoon jo yli 90 prosenttia säästötavoitteesta, lomautusta vaadittiin niille, jotka eivät olleet ilmoittautuneet vapaalle. Olivatko tällöin enää lomautuksen perusteena taloudelliset syyt?

- Voidaan myös kysyä, kuinka monelle pakkovapaa sopi työtilanteeseen tai henkilökohtaisesti. Kuuden päivän palkka on kuitenkin neljännes kuukausipalkasta. Miksi kunnan työntekijän pitäisi omalla kustannuksellaan kantaa muita suurempi vastuu kunnan taloudesta, kun palveluja käyttävät kaikki kuntalaiset? Työtään tekevälle kunnassa asuvalle työntekijälle ei kuulu kaksinkertainen taakka kunnan talouden tasapainottamisesta. Ja millaista on kaupungin taloussuunnittelu, jos budjettiarvio heilahtaa yllättäen positiiviseksi toistakymmentä miljoonaa euroa?

Rauman kaupunki kiitti 16.2. henkilöstöään osallistumisesta vuoden 2016 ”säästötalkoisiin”, joissa se keräsi pakkovapailla ja lomautuksilla 1,9 miljoonaa euroa. Kaikkiaan henkilöstökulujen säästö oli 5,6 miljoonaa euroa, kun tavoite oli 2,5 miljoonaa euroa. Kaupungin tulos oli 8,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä ylitti budjettiarvion 12,4 miljoonaa euroa.

Rauman taloustilanne on JUKOn mielestä kokonaisuudessaan poikkeuksellisen hyvä. Kaupungin rahkeet olisivat riittäneet peruspalvelujen turvaamiseen häiriöttömästi.

JUKO kyseenalaisti jo yt-menettelyn käynnistyessä kaupungin esittämät taloudelliset ja tuotannolliset perusteet. Järjestö ei myöskään suositellut palkattomia vapaita jäsenilleen. Raumalla lomautettiin lopulta 176 työntekijää, joista valtaosa oli JUKOn jäseniä.

lisätiedot:

puheenjohtaja Olli Luukkainen, JUKO, puh. 0500 652 872

kehittämispäällikkö Niku Tuomisto, OAJ, puh. 044 200 9040