Blogi: Arvokasta tietoa barometri kerrallaan

16.3.2021 10:00

Positiivisimmaksi asiaksi luottamusmiehet kokevat koulutuksen. He myös arvioivat luottamusmiestehtävän parantavan ammatillista pätevyyttä. "Sopimusasioihin ja työlainsäädäntöön perehtynyt, neuvottelutaitoihin koulutettu ja neuvottelukokemuksen saanut, paineensietotestattu osaaja on tavoittelemisen arvoinen pelaaja mihin tahansa joukkueeseen", kirjoittaa JUKOn järjestöpäällikkö Jarmo Niskanen.

Akava toteutti neljännen luottamusmiesbarometrinsä tämän vuoden alussa.

JUKO osallistui aktiivisesti kyselyn valmisteluun ja tulokset ovat esillä koulutuksissamme ja muissa tilaisuuksissamme kevään aikana. Kysely lähetettiin JUKOn kaikkien sektorien pääluottamusmiehille ja osalle luottamusmiehistä. Tästä eteenpäin käytänkin yleisnimitystä luottamusmies sisällyttäen siihen pääluottamusmiehet, luottamusmiehet ja heidän varansa.

Luottamusmiehet ovat JUKOn keskeisimpiä paikallisia ja valtakunnallisia toimijoita, sillä JUKOlla ei ole alueellisia tai paikallisia yhdistyksiä. JUKOlla ei ole myöskään alueasiamiehiä tai niitä vastaavia toimijoita. Niinpä jukolaiset pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet edustavat JUKOa valtakunnallisella tai paikallisella tasolla.

Joukko on laaja. Kun pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten lisäksi mukaan otetaan heidän varansa, määrä on lähes 4 000 jukolaista edunvalvojaa. On siis tärkeää tietää, miten te voitte ja miten me voimme parantaa jokaisen jukolaisen aktiivin asemaa ja edellytyksiä toimia.

Ensimmäisen kerran luottamusmiesbarometri on toteutettu vuonna 2015. Sen jälkeen kysely on tehty joka toinen vuosi. Aiemmissa kyselyissä kiinnostavaa on erityisesti luottamusmiesten ajankäyttö, neuvottelusuhteet, suhde edustettaviin ja halukkuus luottamusmiestehtäviin. Tämän vuoden tuloksia odotellessa teen pitkittäisvertailun vuosien 2015-, 2017- ja 2019-kyselyn pohjalta.

Ajankäyttö luottamusmiestehtävässä on keskeinen asia hoidettaessa edunvalvontaa. Lähtökohtana on oltava, että tehtävän voi hoitaa pääsääntöisesti työajalla. Osassa luottamusmiessopimuksia on esimerkiksi mahdollisuus laskuttaa varsinaisen työn ulkopuolella tehdyt edunvalvontatyöt. Tässä yhteydessä kyse ei ole varsinaisesta työn valumisesta vapaa-ajalle, koska työstä saa korvauksen.

Luonteeltaan luottamusmiehen tehtävä on kuitenkin sellainen, ettei aina voi välttää vapaa-aikana tehtävää työtä. Suunnan on oltava kuitenkin sellainen, että vapaa-aikana tehtävä luottamusmiestyö on mahdollisimman vähäistä ja työn ja vapaa-ajan raja ei häviä.

Vuonna 2015 kyselyyn vastanneista 25 prosenttia kertoi, että heidän työaikansa ei riittänyt luottamusmiehen tehtävien hoitamiseen. Vuonna 2017 vastaava luku oli 24 prosenttia ja vuonna 2019 se oli pudonnut 21 prosenttiin. Suunta on oikea, mutta kehitys melko hidasta.

JUKOn luottamusmiehet kokivat neuvottelusuhteet paremmiksi kuin kollegansa yksityisellä sektorilla

Neuvottelusuhteet työnantajaan ovat merkittävä osa luottamusmiehenä onnistumista ja tehtävän kuormittavuutta. Luottamusmiesjärjestelmä on yhteistoimintajärjestelmä, jonka tarkoituksena on tukea ja kehittää työyhteisön toimintaa. Jos neuvottelusuhteet eivät toimi, tulee tehtävän hoidosta raskasta ja henkinen kuormittavuus kasvaa.

Vuonna 2015 kyselyyn vastanneista 85 prosenttia koki neuvottelusuhteiden olevan kunnossa tai kutakuinkin kunnossa. Vuonna 2017 vastaava luku oli 78 prosenttia ja vuonna 2019 luku oli 80 prosenttia.

Täydellisyyttä on mahdotonta saavuttaa, mutta noin viidennes enemmän tai vähemmän ongelmallisia neuvottelusuhteita ei ole kuitattavissa olan kohautuksella. Verrattuna YTN:n luottamusmiehiin JUKOn edustajat kokivat neuvottelusuhteet kuitenkin paremmiksi kuin kollegansa yksityisellä sektorilla.

Positiivista palautetta edustettavilta kokee saaneensa luottamusmiehistä noin 80 prosenttia. Kysymys on esitetty vain vuosien 2015 ja 2017 barometreissä.

Olen saanut yhteydenottoja, joissa luottamusmiehet ovat olleet hyvinkin rasittuneita edustettavilta tulleiden kohtuuttomien paineiden vuoksi. Syitä on monia, mutta useimmin tilanne kärjistyy yt-neuvottelujen tai paikallisten neuvotteluiden pohjalta.

Jos luottamusmies kokee muiden asioita hoitaessaan päätyvänsä sylkykupiksi, ei ole yllättävää, että jättäessään luottamustehtävän työyhteisöön ei saada uutta henkilöstön edustajaa. Siksi seuraava tarkastelunkohde onkin luottamusmiestehtävän vetovoima.

Vuonna 2015 vastaajista 83 prosenttia oli sitä mieltä, että luottamusmiestehtäviin on vaikeaa löytää halukkaita henkilöitä. Vuonna 2017 luku oli 90 prosenttia, mutta vuonna 2019 laskenut 52 prosenttiin (+22 prosenttia osittain samaa mieltä). Kahden vuoden takainen kysely antaa pienen positiivisen häivähdyksen, mutta sen varaan ei voine laskea liikoja.

JUKOlle luottamusmiesbarometrien tulokset ovat äärettömän tärkeitä työkaluja neuvotteluja varten ja edunvalvontaa parannettaessa. Vain hyvinvoiva henkilöstön edustaja voi tehdä täysipainoisesti työtä koko työyhteisönsä hyväksi.

Uusimman kyselyn tulokset antavat meille jälleen tietoa ja tukea henkilöstön edustajien aseman parantamiseen. Niitä odotellessa vielä viimeinen huomio edellisten vuosien tuloksista.

Positiivisimmaksi asiaksi luottamusmiehenä toimimisessa nousee mahdollisuus osallistua luottamusmieskoulutukseen (kysytty vuonna 2015). Lisäksi luottamusmiestehtävän on koettu parantaneen ammatillista pätevyyttä. Asioilla voi olla kausaalisuutta, sillä säännöllisesti saamme tietoa jukolaisen luottamusmiehen siirtymisestä entistä vaativimpiin tehtäviin.

Sopimusasioihin ja työlainsäädäntöön perehtynyt, neuvottelutaitoihin koulutettu ja neuvottelukokemuksen saanut, paineensietotestattu osaaja on tavoittelemisen arvoinen pelaaja mihin tahansa joukkueeseen.

Jarmo Niskanen

Kirjoittaja on JUKOn järjestöpäällikkö.

Jarmo Niskanen

Järjestöpäällikkö
044 350 0578

Henkilöesittely mood

Päätehtävät

  • Yhteydet järjestöihin ja jäsenyhdistyksiin
  • Kuntasektorin luottamusmiestoiminta ja paikallisyhteydet
  • Sopimus- ja neuvottelutoiminta sekä yhteistoiminta-asiat
  • Kuntasektorin luottamusmieskoulutuksen koordinointi