Työmarkkinasanastoa

A. TULOPOLIITTISIA TERMEJÄ

Työmarkkinapolitiikka
Valtion, työmarkkinajärjestöjen ja eri etujärjestöjen työ- ja palvelussuhteen ehtoihin sekä työrauhan ylläpitämiseen liittyvä toiminta.

Talouspolitiikka
Julkisen vallan tietoiset toimenpiteet kokonaistaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Talouspolitiikan keinoryhminä erotetaan tavallisesti rahapolitiikka, finanssipolitiikka, valuuttakurssi- ja valuuttapolitiikka sekä institutionaalisiin olosuhteisiin vaikuttaminen. Näistä valuuttakurssi ja valuuttapolitiikka eivät eurooloissa ole enää kansallista, vaan päätöksenteko on keskitetty Euroopan keskuspankille (EKP).

Tulopolitiikka
Tulopolitiikka on tulopoliittisten sopimusten osapuolten sopimista yhteisesti hyväksytystä tulon muodostuksesta. Tulopolitiikan keinoryhminä erotetaan tavallisesti palkkapolitiikka, veropolitiikka, sosiaalipolitiikka ja hintapolitiikka.

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu = tulopoliittinen sopimus
Työmarkkinakeskusjärjestöjen, muiden keskeisten etujärjestöjen ja valtiovallan kokonaissopimus talous-, tulo- ja palkkapolitiikassa sekä muissa työ- tai palvelussuhteen ehdoissa noudatettavista perusteista tietyksi sopimuskaudeksi.

Tulopolitiikan osapuolet; lyhenteiden selitykset

Työnantajaosapuoli

  • EK = Elinkeinoelämän keskusliitto
  • VTML = Valtion työmarkkinalaitos
  • KT = Kunnallinen työmarkkinalaitos
  • KiT = Kirkon työmarkkinalaitos

Työntekijäosapuolet

  • SAK = Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
  • AKAVA = AKAVA
  • STTK = Toimihenkilökeskusjärjestö

Keskitetty sopimus
Palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen välinen valtakunnallinen sopimus palkkaehdoista tietyksi sopimuskaudeksi. Muodostaa alakohtaisten virka- ja työehtosopimusten perustan. Tällaisia sopimuksia ilman valtiovallan mukana oloa ei enää käytännössä ole tehty.

Sosiaalipaketti
Sosiaalipaketilla tarkoitetaan sitä tulopoliittisen sopimuksen osaa, jossa määritetään esim. vuosiloma-, eläke-, sairausvakuutus-, työttömyysturva- ym. kysymykset.

B. PALKKOJA KOSKEVAA SANASTOA

Yleiskorotus
Palkankorotus, joka virka- tai työehtosopimuksessa sovitaan maksettavaksi kaikille, joita sopimus koskee.

Euro-/senttilinja
Yleiskorotus on euro- tai senttimääräisesti yhtä suuri kaikille.

Prosenttilinja
Yleiskorotus on prosentuaalisesti yhtä suuri kaikille.

Sekalinja

Edellisten yhdistelmä. Käytössä on ollut mm. seuraavia tyyppejä

  • yleiskorotus on tietyn euromäärän (a) mutta kuitenkin tietyn vähimmäistakuuprosentin (b) suuruinen (a/b) tai päinvastoin
  • yleiskorotus on tietyn euromäärän (a) ja tietyn prosenttimäärän (b) yhteismäärä (a+b)
  • yleiskorotus on tietyn euromäärän (a) ja tietyn prosenttimäärän (b) yhteismäärä mutta kuitenkin vähintään tietyn vähimmäistakuuprosentin (c) suuruinen (a+b/c)

Kuoppakorotus = Järjestelyvaraeräratkaisu
Jonkin palkkauksessa jälkeen jääneen viran tai virkaryhmän saama erilliskorotus. Merkitsee siirtoa ylempään palkkaluokkaan tai euromääräisen taulukkopalkan muutos.

Liittoerä, järjestelyerä tai järjestelyvaraerä
Tulopoliittisen sopimuksen raamin puitteissa toteutettava erä, joka sovitaan liittokohtaisesti. Erä voidaan käyttää joko keskitetysti palkantarkistuksiin tai muuttamalla sopimustekstejä kustannuksia lisäävästi (esim. matkakustannusten korvaukset) tai erä voidaan osoittaa sovittavaksi paikallisesti (esim. uusien palkkausjärjestelmien käyttöön otto).

Naispalkkaerä (napa)
Naisten suhteellisen osuuden perusteella laskettava palkan tarkistuserä, joka on tarkoitettu korjaamaan matalaa ansiotasoa tai jälkeen jäänyttä ansiokehitystä.

Nettopalkka = bruttopalkka – verot

Reaalipalkka
Tarkoittaa brutto (nimellis-) palkan reaaliarvoa. Käsite sisältää palkkojen ja hintojen muutokset, muttei sen sijaan verotuksen vaikutuksia. Taloustieteessä määritellään: bruttopalkkaindeksi jaetaan kuluttajahintaindeksillä. Reaalipalkan nousu saadaan, kun brutto (nimellis-) palkan noususta vähennetään hintojen nousu.

Nettopalkan ostovoima (=reaalinen nettopalkka)
Kehitykseen vaikuttavat palkkojen, verojen ja hintojen muutokset. Kuvaa sitä, kuinka paljon erilaisia tavaroita ja palveluksia nettopalkalla voi hankkia verrattuna jonkin toisen ajankohdan tilanteeseen. Taloustieteessä määritellään: nettopalkkaindeksi jaetaan kuluttajahintaindeksillä.

Ansiokehitystakuu
Järjestelmän tarkoituksena on taata sellaisille sopimusaloille, joilla ei ns. palkkaliukumaa esiinny, tätä vastaava ansion lisäys.

Indeksiehto
Työ- ja virkaehtosopimuksissa käytetyillä indeksiehdoilla on yleensä tarkoitus turvata reaalipalkkojen nousu yllättävän kuluttajahintojen nousun varalta. Jos indeksiehto laukeaa eli indeksin kynnys ylittyy, palkkoja nostetaan.

Sopimuspalkkaindeksi
Sopimuskauden aikana työ- ja virkaehtosopimusten mukaan sovittujen palkkojen muutosindeksi.

Ansiotasoindeksi
Kaikkien palkansaajien ansiotason muutosindeksi.

Palkkaliukuma
Ansiotasoindeksin ja sopimuspalkkaindeksin ero. (Osa näin mittavaa palkkaliukumaa on kuitenkin rakennemuutoksista johtuvaa, mitä ei määrällisesti yleensä pystytä arvioimaan.)

UPJ/VPJ
Erityisesti valtion ja kirkon sektoreilla tapahtuva palkkausjärjestelmäuudistus, jossa palkkaus määräytyy tehtävän vaativuuden (vaati) arvioinnin, henkilökohtaisen suoriutumisen (henki) arvioinnin ja tulospalkkauksen mukaan.

KIRPAS, KUNPAS JA VALPAS
Kirkon, kunnan ja valtion sektoreilla tehdyt ansiotasovertailut muiden alojen ansiotasoon.

C. TALOUSPOLIITTISTA SANASTOA

Kauppatase
Tavaroiden viennin ja tuonnin arvojen erotus.

Tavaroiden ja palvelusten tase
Kauppataseen ja palvelutaseen summa.

Vaihtotase
Tavaroiden ja palvelusten tase lisättynä ulkomaisella nettosijoitustulolla¹ ja tulonsiiroilla².
¹ Nettosijoitustulo = Suomalaisten ulkomaille sijoittamien pääomien tuotto vähennettynä ulkomaalaisten vastaavat sijoitukset Suomessa, ² Kansainvälinen apu

Maksutase
Vaihtotase lisättynä ulkomaisilla nettolainoilla.

Kansantulo
Palkat + työnantajan sosiaalikulut + yksityisen elinkeinonharjoittajan tulot + yhteisöjen voitot ja julkisten liikelaitoksien ylijäämä + korko-vuokratulot

Bruttokansantuote
Kaikkien kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvo. (Nimellistai määrähintainen bkt)

Inflaatio
Rahan ostoarvon vähentyminen hyödykkeisiin nähden.

Devalvaatio ja revalvaatio
Maan rahan arvon (vaihtokurssin) alentaminen tai nostaminen toisen maan rahaan nähden.
Huom! Nyttemmin kyse euron arvosta, josta EU ja Euroopan Keskuspankki (EKP) päättävät. Käytännössä euro kelluu suhteessa USD:iin ja jeniin.

D. VIRKAEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ

Virkaehtosopimus
Pääsopijajärjestöjen (yhden tai useamman) ja työnantajapuolen tekemä kirjallinen sopimus palvelussuhteen ehdoista. Kirkon sektorilla työnantajaosapuolena on kirkon työmarkkinalaitos KiT, kuntasektorilla kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) ja valtion sektorilla valtion työmarkkinalaitos (VTML).

Pääsopijajärjestöt

  1. Kuntasektori Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisen alan unioni JAU ry ja Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry
  2. Valtion sektori Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia.
  3. Kirkon sektori Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Kunta-alan unioni ry ja Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL.

Virkasuhde
On palvelussuhde, jossa valtion virkamies tai kunnan viranhaltija on valtioon tai kuntaan ja joka määrittää oikeudet ja velvollisuudet sanottuihin työnantajiinsa. Erottaa työsuhteesta lähinnä nimittämismenettely sekä virkaan liittyvä vastuu.

Pääsopimus
Virkaehtosopimus, jonka ovat tehneet kuntasektorilla pääsopijajärjestöt ja kunnallinen työmarkkinalaitos, valtiolla pääsopijajärjestöt ja valtion työmarkkinalaitos ja kirkon sektorilla vastaavasti pääsopijajärjestöt ja kirkon sopimusvaltuuskunta. Pääsopimuksella on nimetty palkansaajapuolen neuvottelukelpoiset järjestöt (ns. pääsopijajärjestöt) sekä sovittu virkaehtosopimusasioihin liittyvistä neuvottelumenettelyistä erimielisyyksien selvittämisessä. Tämä on kaaviona seuraavan kaltainen:
Välitön neuvonpito ─ Asianosainen luottamusmies
Paikallisneuvottelu ─ Jäsenliitto/luottamusmies
Keskusneuvottelu ─ Pääsopijajärjestö
Työtuomioistuin ─ Pääsopijajärjestö

Luottamusmies
Pääsopijajärjestön jäsenten valitsema edustaja, jonka tehtävänä on edustaa ko. pääsopijajärjestöä virkaehtosopimukseen liittyvissä kaikissa asioissa, edustaa pääsopijajärjestön jäseniä muissakin työelämään liittyvissä asioissa sekä hoitaa paikallista neuvottelutoimintaa. Luottamusmiesjärjestelmä on pääsopijajärjestökohtainen. Virkaehtosopimusasioissa ei ole muuta muutoksenhakutietä kuin em. pääsopimuksen mukainen neuvottelutie.

Yhteistoiminta
Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää täydentävä yhteistyöjärjestelmä, josta sovitaan keskitetysti ja työpaikka/virastokohtaisesti yhteistoimintalain edellyttämillä yhteistoimintasopimuksilla. Yhteistoimintaorganisaatiossa voidaan käsitellä lähinnä henkilöstöpolitiikan piiriin kuuluvia asioita. Järjestelmää kutsutaan myös nimityksellä osallistumisjärjestelmä.
Kuntasektorilla on 1.9.2007 tullut voimaan laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Yksityisellä sektorilla on 1.7.2007 tullut voimaan laki yhteistoiminnasta yrityksissä ja valtiolla ollaan uudistamassa valtion virastoissa ja laitoksissa sovellettavaa yhteistoimintalakia.

Työsuojelu
Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää täydentävä yhteistyöorganisaatio, joka muodostuu työsuojelutoimikunnista, työsuojeluvaltuutetuista ja työsuojeluasiamiehistä. Se käsittelee pääsääntöisesti työturvallisuutta (laajassa merkityksessä) ja työterveyttä. Työsuojeluorganisaation toimintaa säätelee laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta.

E. TYÖTAISTELUSANASTO

Hakukielto
Esim. kunnallisen viranhaltijayhdistyksen julkistama kielto hakea avoinna olevaa virkaa. On sallittua käyttää myös sopimusten ollessa voimassa edellyttäen, ettei pyritä sopimusten muuttamiseen.

Saarto
Esim. virkamiesyhdistyksen kehotus olla suorittamatta avoinna olevaan virkaan kuuluvia tehtäviä. On mahdollista käyttää myös sopimusten ollessa voimassa edellyttäen, että ei pyritä sopimusten muuttamiseen.

Työsulku
Työnantajan toimeenpanema työnseisaus, jonka tarkoituksena on työntekijäpuolen painostaminen työriidassa keskeyttämällä työnseisauksen piiriin kuuluvien työntekijöiden tehtävien suorittaminen ja palkan maksaminen.

Lakko
Työntekijäjärjestön työnantajaan kohdistama työnseisaus, jonka tarkoituksena on työnantajapuolen painostaminen työriidassa keskeyttämällä työnseisauksen piiriin kuuluvien työntekijöiden tehtävien suorittaminen.

Hidastuslakko
Työn hidastamisen muodossa toteutettu peitetty lakko (italialainen lakko). On kielletty ves-järjestelmässä.

Myötätuntolakko
Omalla lakolla tuetaan jonkin toisen liiton tai järjestön lakkoa. On kielletty vesjärjestelmässä.

Pistelakko
Työt pysäytetään eri työpisteissä. Kestoltaan usein varsin lyhytaikainen. On usein myös työntekijäryhmäkohtainen. On sallittu ves-järjestelmässä laissa mainituin edellytyksin.

Osalakko
Lakko, jossa eräiden työkohteiden erikoismiehet ryhtyvät työtaisteluun. On sallittu ves-järjestelmässä laissa mainituin edellytyksin.

Osittainen lakko
Kieltäydytään ottamasta tehtäviä. Kielletty ves-järjestelmässä.

Istumalakko
Työntekijät kieltäytyvät työstä, mutta eivät jätä työpaikkaansa. Kielletty vesjärjestelmässä.

Korpilakko
Usein erotetaan kolme muotoa
a) aito korpilakko lakon organisoijana ei ole ammattijärjestö, vaan lakko puhkeaa järjestön kannanotoista riippumatta
b) valekorpilakko on salaa ammattijärjestön organisoima
c) oppositiokorpilakko järjestön sisällä toimivan opposition organisoima järjestön sääntöjen vastainen

Useimmiten korpilakko syntyy laeista tai järjestön säännöistä piittaamatta.

Laillisen lakon edellytykset ves-järjestelmässä:
a) työrauhavelvoite ei ole voimassa
b) kohdistuu sopimuksenvaraisiin asioihin
c) on järjestön päättämä
d) työriitalain ennakkoilmoitusten noudattaminen
e) totaalinen

Yleislakko
Lakon strateginen muoto, jossa kaikki tai suurin osa maan järjestäytyneistä työntekijöistä siihen osallistuu.

Yhteiskuntavaarallinen työtaistelu
Työtaistelu, joka kohtuuttomasti häiritsee yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai muodostuu vaaraksi sen ulkonaiselle tai sisäiselle turvallisuudelle tahi saattaa vaaraan kansalaisten hengen, terveyden tai henkilökohtaisen vapauden (esim. puolustushallinto, poliisihallinto, sairaalahallinto ja palotoimi). On käytännössä mahdollinen ainoastaan julkisella sektorilla. Työriitalaki koskee myös TESsektoria. Siinä on vain eri kriteerit. Virkariitalautakunta toimii vain julkisella sektorilla. Tällainen työtaistelu voidaan kieltää lailla.

Työtuomioistuin
Käsittelee erikoistuomioistuimena työntekijöiden työsopimuksia ja virkamiesten virkaehtosopimuksia koskevia sekä työsopimuslakiin ja virkaehtosopimuslakeihin perustuvia riita-asioita. Työtuomioistuimessa on päätoimisina puheenjohtajina työtuomioistuimen presidentti ja työtuomioistuinneuvos sekä sivutoimisina 14 jäsentä, joista neljä nimetään työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ja neljä palkansaajakeskusjärjestöjen esityksestä. Istunnoissa on paikalla puheenjohtajan lisäksi viisi jäsentä, joista kaksi on palkansaajakeskusjärjestöjen ja kaksi työnantajajärjestöjen esityksestä nimettyjä jäseniä. Työtuomioistuimen antama tuomio on lopullinen – ei muutoksenhakua.

Työrauhavelvoite
Velvoite, johon niin työnantaja kuin työntekijäpuolikin sitoutuvat työ- ja virkaehtosopimuksissa sopimuskauden ajaksi, jotta työelämä sanottuna aikana sujuu häiriöittä.

Työriitojen sovittelutoiminta
Tarkoituksena on ennakolta ehkäistä työriitojen esim. lakkojen syntyminen tai vaikuttaa jo syntyneen lakon päättämiseen. Toimintaa johtaa valtakunnansovittelijain toimisto, jossa on kaksi valtakunnansovittelijan vakanssia. Käytännössä on toiminut vain yksi valtakunnansovittelija. Lisäksi Suomi on jaettu viiteen piiriin, jossa kussakin on piirisovittelija.

Työtaisteluorganisaatio
Valmiusorganisaatio, jonka järjestö luo mahdollisten työtaistelutilanteiden varalle.

Työtaistelurahasto
Rahasto, johon järjestö kerää varoja käytettäväksi työtaistelussa olevien jäsentensä tukemiseksi.