|
Akava arvioi, että hallitusohjelman työelämälinjaukset horjuttavat työmarkkinoiden vakautta ja voivat estää työllisyyden ja talouden kasvua sekä heikentää työssä jaksamista.
Hallitusohjelman linjaukset paikallisesta sopimisesta vaikuttaisivat siihen, miten työsuhteen vähimmäisehdot määriteltäisiin jatkossa. Nyt ne määräytyvät työlainsäädännön ja valtakunnallisten työehtosopimusten perusteella.
JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto puolestaan huomauttaa, että muun muassa määräaikaisten aseman heikentäminen, irtisanomisen helpottaminen, yt-lain muutokset ja lomautusilmoitusajan lyhentäminen lisäisivät työntekijöiden turvattomuutta merkittävästi ja horjuttaisivat työmarkkinoiden tasapainoa.
- Monet heikennykset, kuten työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan nopea porrastus, osuisivat erityisesti niihin, jotka ovat jo tällä hetkellä heikommassa asemassa.
Ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen oli esillä hallitusohjelmaneuvotteluissa, mutta sitä ei nyt toteuteta muun muassa akavalaisten liittojen ja Akavan vaikuttamisen myötä.
Työhyvinvoinnin parantaminen jäi vähäisiksi
Akava-yhteisön mielestä muun muassa työturvallisuuslain uudistus olisi ollut välttämätön.
Hallituksen linjaus yhdistelmävakuutuksen valmistelusta vastaa akavalaisten pitkäaikaista tavoitetta. Hallitusohjelmassa työttömyyskassoille annetaan mahdollisuus tarjota työvoimapalveluja.
Hallitusohjelman mukaan työeläkejärjestelmää uudistetaan työmarkkinajärjestöjen yhteisen tavoitteen pohjalta.
Sen sijaan työttömän toimeentuloon kohdistuu nyt liian rajuja leikkauksia eivätkä leikkaukset poista työvoiman kohtaanto-ongelmia.
Koulutusmääriä nostettava ja koulutuksen laatuun on sijoitettava
Hallitusohjelma ei Akavan mukaan ota riittävällä tarkkuudella kantaa koulutusmäärien lisäysten mittaluokkaan tai rahoitukseen. Keskusjärjestö muistuttaakin, että lisäykset täytyy rahoittaa täysimääräisesti koulutuksen laadun varmistamiseksi.
TKI-panostusten kasvattaminen välttämätöntä
Akava on tyytyväinen siihen, että hallitusneuvotteluissa päätettiin jatkaa TKI-panostusten kasvattamista kohti neljän prosentin osuutta bruttokansantuotteesta. Kunnianhimoinen tavoite on mahdollista saavuttaa ja panostukset myös parantavat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Hallitusohjelman maahanmuuttolinjaukset voivat kuitenkin uhata kansainvälisten osaajien kiinnostusta siirtyä Suomen työmarkkinoille.
Työn verotuksen keventäminen on oikeansuuntainen toimi, joka tukee tavoitteita nostaa työllisyyttä ja parantaa talouden kasvukykyä. Kevennysten mittaluokka on kuitenkin melko vaatimaton.
|
