Blogi | Henkilös valveil on

18.10.2023 16:29

"Yt-menettelyt ovat henkilöstön edustajille yksi kovimpia koitoksia ja vaativat osaamista, jotta lopputulos olisi edustettavien kannalta mahdollisimman hyvä", kirjoittaa JUKOn kuntasektorin järjestöpäällikkö Jarmo Niskanen.

Vuosi 2022 jäi ay-historiaan suurten kunta-alan lakkojen vuotena. Vielä emme tiedä, jääkö vuosi 2023 historiaan työrauhan laajan rikkoutumisen vuotena.

JUKOn strategiassa neuvottelujärjestön tulevaisuuskuva on olla ”paremman työelämän ja sopimustoiminnan muutoksen tuloksellinen suunnannäyttäjä”.

Sloganimme on ”neuvotellen ja sopien”. Tätä periaatetta olemme tähän saakka noudattaneet hallitusohjelmaan kohdistettujen työtaistelujen suhteen. Toinen asia on, riittääkö pelkkä neuvotteluvalmius palkansaajien kohtuuttomaksi kokemien työelämän muutoksien torjumiseen.

JUKO noudattaa muiden järjestöjen työtaisteluissa neutraliteettiperiaatetta. On myös huolehdittava, että lakon alaisista töistä pidättäytyminen ei aiheuta vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle.

JUKOn jäsenyhdistysten jäsenet eivät tee järjestöllisten toimien kohteena olevia työtehtäviä. Toisen järjestön työtaistelun aikana he tekevät vain oman työsopimuksensa tai virkamääräyksensä mukaisia töitä.

Jos työtaistelun vuoksi joidenkin laitteiden tai tilojen käytöstä voi aiheutua vaaraa, on varmistettava, että laitetta tai tilaa ei käytetä. Tällaisista turvallisuuteen liittyvistä uhista on myös ilmoitettava välittömästi esimiehelle.

Julkisen sektorin osalta hallituksen esittämät muutokset ovat sellaisia, etteivät ne kaikki vaikuta jäsenliittojemme jäseniin heti. JUKOn neuvottelemat sopimukset takaavat esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän palkallisuuden niin kauan kuin sopimukset ovat voimassa.

Jos muutokset menevät läpi lakitasolla, hyvin suuri todennäköisyys on, että työnantajat haluavat samoja asioita myös virka- ja työehtosopimuksiin.

Aloitimme yhdessä muiden pääsopijajärjestöjen kanssa valmistautumisen seuraavaan neuvottelukierrokseen liittyviin tukitoimiin heti edellisen kierroksen päätyttyä.

Kaikkien sektoriemme järjestövalmiutta koordinoiva työryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja kunta- ja hyvinvointialan järjestövalmiustyöryhmät päivittävät ohjeistoja ja valmistelevat strategioita vuodelle 2025.

Järjestövalmiuskoneisto on jatkuvasti hereillä, mutta toiveena on, ettei sen käyttöön tule tarvetta.

Yt-menettelyt ovat henkilöstön edustajille yksi kovimpia koitoksia ja vaativat osaamista, jotta lopputulos olisi edustettavien kannalta mahdollisimman hyvä.

Synkkiä pilviä on noussut niin kuntien kuin hyvinvointialueiden horisonttiin henkilöstöön kohdistuvien vähennysten kautta. Yhteistoimintaneuvotteluja käydään kummallakin alalla ja odotettavissa on myös niissä esitettyjen toimien toteutuminen.

JUKOn toimisto vastaa haasteeseen osaltaan tulevien yhteistoimintakurssien kautta. Kurssien konsepti muuttuu ensi vuonna, ja tavoite on saada entistä useammalle henkilöstön edustajalle kunta- ja hyvinvointialuesektorilla mahdollisuus osallistua koulutuksiin.

Jarmo Niskanen

Kirjoittaja on JUKOn järjestöpäällikkö

Mikä JUKO?

  • Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
  • Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
  • Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
  • Julkisalan asiantuntija ja esihenkilö: löydä akavalainen/jukolainen liittosi!