Eduskunta käsittelee lakia työvoimapalvelujen siirtämiseksi kuntiin – JUKO vaatii henkilöstölle suojaa muutoksen onnistumiseksi

22.10.2022 08:00

"Henkilöstö tarvitsee ehdottomasti turvaa muutoksen ajaksi”, painottavat JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö Minna Salminen ja työvoimahallinnon päätoiminen pääluottamusmies Michaël Vanamo. JUKO edellyttää siirtyjille muun muassa kolmen vuoden irtisanomissuojaa.

Eduskunta ryhtyi viikko sitten käsittelemään lakia, joka siirtää työvoimapalvelut valtiolta kuntiin vuonna 2025.

- Jos laki hyväksytään, se käynnistää valtiolla historiallisen suuret yt-neuvottelut ensi vuoden syksyllä. Siirto koskee lähes 5 000:ta henkilöä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn neuvottelupäällikkö Minna Salminen kertoo.

Heistä valtaosa työskentelee työ- ja elinkeinotoimistoissa. Muutos on sekä henkilöstölle että kansalaisten palvelujen näkökulmasta suuri, kun kunnat ryhtyvät hoitamaan nykyisin valtion järjestämiä työvoima- ja yrityspalveluja.

Työ- ja elinkeinotoimistojen (te-toimisto), Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely) sekä näiden kehittämis- ja hallintotyöstä vastaavan KEHA-keskuksen henkilöstöt siirtyvät kuntiin tai niiden muodostamille yhteistoiminta-alueille.

Maali kahden vuoden päässä ja hämärän peitossa – JUKO edellyttää henkilöstölle kolmen vuoden irtisanomissuojaa

Yt-neuvottelut joudutaankin Salmisen mukaan käymään tilanteessa, jossa henkilöstön sijoittuminen tulevan työnantajan palvelukseen on vielä epäselvää, sillä yhteistoiminta-alueet voivat poiketa nykyisistä te-palvelujen alueista tai käynnissä olevista kuntakokeiluista.

- Koska siirtymässä on paljon epävarmuutta, JUKO edellyttää sen kylkeen kolme vuotta kestävää irtisanomissuojaa. JUKO edellyttää myös, että henkilöstön siirtyessä uuden työnantajan palvelukseen vähintäänkin nykyiset palkka- ja työsuhteen ehdot säilyvät. Samalla on syytä muistaa, että tässäkin uudistuksessa työnantajaa koskee velvoite harmonisoida palkat ylimmän mukaan. Kohtuullinen aika palkkojen hoitamiseksi kuntoon on 2–3 vuotta.

- Henkilöstöä edessä oleva pitkittyvä ja epävarma muutoksen valmistelu kuormittaa. Meillä on aito huoli, etsivätkö he muita töitä vai saadaanko osaaminen siirrettyä kuntapuolelle, Salminen sanoo.

Myös työvoimahallinnon päätoiminen pääluottamusmies Michaël Vanamo painottaa, että henkilöstö tarvitsee ehdottomasti turvaa muutoksen ajaksi.

- Jo nyt työvoimapalvelujen puolella näkyy uupumista ja suurta vaihtuvuutta. Olen huolissani siitä, miten henkilöstö sitoutetaan huolehtimaan työttömien ja yritysten palveluista ennen muutosta ja sen jälkeen.

Vanamo arvioi, että yhteistoimintaneuvottelujen näkökulmasta pitkä muutosvaihe on hyvä asia, vaikka se sisältää myös riskejä.

- Henkilöstöllä on oltava todellinen mahdollisuus osallistua muutoksen valmisteluun ja tulevaan sijoittumiseensa. Lähtökohtana on oltava, että työssäkäyntialue ei muutu ja työsuhteen ehdot pysyvät vähintään nykyisellä tasolla.

Neuvottelujärjestö JUKOn jäsenjärjestön Akavan Erityisalojen ja sen jäsenliiton Specian toukokuinen kysely te-toimistojen henkilöstölle ja kuntakokeiluun osallistuville osoitti, että uudistuksen aliresursointi turhauttaa henkilöstöä ja että moni harkitsee työpaikanvaihtoa.

JUKO painottaakin, että työehtojen riittävä suojaus varmistaa osaamisen siirtymisen uuden työnantajan käyttöön ja takaa kansalaisille palvelujen sujuvuuden ja jatkuvuuden.

JUKO – 20 000 henkilön raja välttämätön pohja te-palvelujen järjestämiselle

Kunta voi järjestää työvoimapalvelut itsenäisesti, jos sen työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Jos työvoiman määrä alittuu, kuntien on muodostettava palvelun tarjoajina ja työnantajina toimivia yhteistoiminta-alueita.

- Pidämme 20 000 henkilön rajaa välttämättömänä pohjana, jotta julkiset työvoima- ja yrityspalvelut saadaan toteutettua koko Suomessa laadukkaasti ja yhdenvertaisesti. Esimerkiksi muutosneuvotteluihin liittyvä tuki ja osaaminen täytyy varmistaa kaikkialla, JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö Minna Salminen toteaa.

Työvoimapalvelujen kuntakokeiluissa työskentelee tällä hetkellä tuhat henkilöä. Myös he vaihtavat työnantajaa ja siirtyvät 5 000 muun valtiolla työskentelevän palkansaajan kanssa uusille palvelujen järjestämisalueille vuoden 2025 alusta.

Lisäksi siirto aiheuttaa muutoksia Valtion talous- ja henkilöstöhallintokeskuksen Palkeiden, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen Valtorin, Maahanmuuttoviraston ja aluehallintovirastojen (avi) henkilöstöön.