JUKO: Työvoimapalveluiden siirrossa valtiolta kuntiin turvattava henkilöstön työehdot ja luottamusmiesten asema

23.6.2022 11:20

Työvoimapalvelut siirretään valtiolta kuntiin vuoden 2024 lopussa. JUKO esittää uutta lakia koskevassa lausunnossaan siirtyvälle henkilöstölle kolmen vuoden irtisanomissuojaa sekä palkan ja lomien säilyttämistä entisellään. ”Myös luottamusmiesten täytyy voida siirtyä tehtävässään uusille työllistämisalueille”, korostaa JUKOn neuvottelupäällikkö Minna Salminen.

Työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kuntiin kokonaan vuoden 2024 aikana. Muutos on historiallisen suuri, sillä se koskee lähes 5000:ta henkilöä. Heistä valtaosa työskentelee te-palveluissa.

JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö Minna Salminen kertoo, että JUKO on nyt jättänyt lausuntonsa työvoima- ja yrityspalvelujen uudelleen järjestämistä koskevasta lakiesityksestä.

– Koska muutos on suuri ja osaamista tarvitaan myös jatkossa, JUKO esittää, että kaikille siirtyville työvoimapalvelun työntekijöille taataan kolmen vuoden irtisanomissuoja sekä palkan ja lomien säilyminen entisellään.

– Hallituksen esityksessäkin on tunnistettu riski, että työntekijöitä voi lähteä muihin tehtäviin ennen uudistuksen voimaantuloa. Työehtojen riittävällä suojauksella voidaan varmistaa nykyisen osaamisen siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen. Tämä takaa palvelujen sujuvuuden ja jatkuvuuden, kun palvelut siirtyvät kunnille tai niistä muodostuville työllisyysalueille, Salminen sanoo.

JUKO esittää myös luottamusmiesten aseman suojaamista, jotta myös tämä siirtymä sujuu hallitusti.

– Luottamusmiesten tehtävän tulee jatkua uudessa organisaatiossa esimerkiksi kahden vuoden ajan, kunnes käydään uudet vaalit, Salminen siteeraa JUKOn lausuntoa.

Alueet muodostuvat työvoiman mukaan

Hallituksen lakiesityksessä kunta voi järjestää työvoimapalvelut itsenäisesti, jos sen työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Muutoin kuntien tulisi muodostaa palvelujen järjestämiseksi työllisyysalue, jonka työvoiman määrä on vähintään saman verran. Lisäksi alueen tulisi olla maantieteellisesti yhtenäinen ja työmarkkinoiden kannalta toimiva.

– JUKO pitää 20 000 hengen rajaa hyvänä pohjana, jotta julkiset työvoima- ja yrityspalvelut saadaan toteutettua koko Suomessa laadukkaasti ja yhdenvertaisesti, Minna Salminen kertoo.

Valtiolta kuntiin ja työllisyysalueille on siirtymässä koko TE-toimistojen väki. Siirto aiheuttaa muutoksia myös Valtion talous- ja henkilöstöhallintokeskuksen Palkeiden, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen Valtorin, Maahanmuuttoviraston, ely-keskusten ja aluehallintovirastojen (avi) sekä näiden kehittämis- ja hallintotyöstä vastaavan KEHA-keskuksen henkilöstöön.

Työvoimapalvelujen kuntakokeiluissa työskentelee tällä hetkellä tuhat henkilöä, myös he siirtyvät uusille työvoimapalvelujen järjestämisalueille vuoden 2024 lopulla.

Etätyön mahdollisuus huomioitava

JUKO vaatii, että siirtymää koskevat yhteistoimintaneuvottelut käydään niin, että henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa tehtäviensä sisältöön.

– Tehtävän vaativuuden tulee säilyä vähintään nykyisellä tasolla. Liikkeenluovutuksen lisäksi henkilöstön siirtoon täytyy liittää pidempi palkkaukseen, lomiin ja eläkkeisiin sekä irtisanomiseen liittyvä turva, jotta uudistus voidaan viedä läpi ansiokkaasti. Lakiin tulee sisällyttää valtion palveluksessa olevien erityinen eläketurva, Salminen kertoo JUKOn lausunnosta.

Työllisyysalueet vaikuttavat valtiolta alueille siirtyvän henkilöstön sijoittumiseen, ja työntekijöitä on kuultava myös tässä.

– Uudelleen sijoittumisessa on huomioitava muun muassa mahdollisuus etätyöhön, jos se mahdollista järjestää työtehtävien kannalta, Salminen korostaa.

Tavoitteena parantaa työllisyyttä

Työvoimapalveluja koskevan lakiuudistuksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä 7 000–10 000 henkilöllä.

JUKO pitää tavoitetta kannattavana. Samalla se muistuttaa, että tavoitteen toteutuminen edellyttää JUKOn esittämää irtisanomissuojaa ja työsuhteen ehtojen säilyttämistä entisellään.

– Kuntien on pystyttävä pitämään ammattitaitoinen henkilöstö ja työntekijöiden on voitava muodostaa toimivia tiimejä ja ammattilaisten verkostoja, Minna Salminen painottaa.

Eduskunnan on tarkoitus käsitellä julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaa lakia tänä syksynä. Jos eduskunta hyväksyy lain, henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut alkavat syksyllä 2023 ja siirrot työvoimapalvelujen järjestämisalueille joulukuussa 2024.

Valtio vastaa kaikkien muutoksessa kuntiin siirtyvien yhteistoimintaneuvotteluista.

Työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin – edessä historiallisen suuret yt-neuvottelut | 15.6.2022