Mielipide: Näin Turun kaupunki palkitsee henkilöstöään koronavenymisestä

Keväällä 2020 koronatilanne yllätti myös Turun kaupungin työntekijät. Maaliskuussa kaikki, joille se vain oli mahdollista, siirtyivät etätöihin ja opettelivat nopeasti sähköiset toimintatavat.

Opettajat joutuivat päivän varoitusajalla järjestämään etäopetuksen. Varhaiskasvatus on pyörinyt pandemian aikana lähes normaalisti, jolloin työntekijät ovat olleet altistumisvaarassa koko vuoden ajan. Satoja työntekijöitä siirrettiin omista tehtävistään hyvinvointitoimialalle ja hyvinvointitoimialan sisällä työntekijöitä siirrettiin toisiin tehtäviin. Esimerkkeinä kirjastovirkailijoita aulaemänniksi terveysasemille tai hammashoitajia kotihoitoon.

Voimaan astuneen valmiuslain perusteella työntekijöiden lomia siirrettiin, peruttiin tai aikaistettiin. Ylitöitä kertyi, samoin varallaoloa lisättiin, lisäksi työntekijöitä määrättiin valmiuslain nojalla ylitöihin tilanteessa, jossa ei ollut koronapotilaita hoidossa. Tällä lainvastaisella määräyksellä loukattiin työntekijöiden perusoikeuksia. Minkäänlaisesta korvauksesta ei ole keskusteltu, eikä työnantaja ole edes pahoitellut asiaa.

Syyskuussa työnantaja toimitti pääluottamusmiehille kutsun yhteistoimintaneuvotteluihin, joilla etsittiin 7,2 miljoonan euron säästöjä henkilöstömenoista. Yt-neuvotteluiden lopputuloksena johtoa lomautettiin, mutta koko vuoden työnantaja suositteli voimakkaasti talkoovapaiden pitämistä tilanteessa, jossa oli vaikeuksia hoitaa normaalit työt koronapandemian takia.

Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen kaupunginjohtaja päätti vuoden 2020 virkistysrahan (25 euroa/työntekijä) poistamisesta sekä niin sanotun 25-vuotisvapaan poistosta, jonka kustannukset olivat viime vuonna 45 000 euroa. Lounasedun poistosta päätettiin sentään luopua.

Tilinpäätöstiedotteessa työnantaja nostaa esille paitsi työntekijöiden venymisen vaikeana aikana, myös kertapalkitsemisen. Turun kaupungin palveluksessa on noin 10 000 työntekijää, joiden kaikkien työhön koronatilanne on tavalla tai toisella vaikuttanut. Vuoden 2020 tilinpäätöksen ollessa 10,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen työnantaja on tiedotteensa mukaan maksanut 320 työntekijälle kertapalkkion. Emme tiedä, onko näistä yksikään mennyt koronapotilaita hoitaneille.

Valtioneuvosto on osoittanut kunnille erillisrahoitusta, jolla on tarkoitus turvata varautuminen pandemiaan. Eikö tuosta reilusta kymmenestä miljoonasta pitäisi pystyä korvaamaan myös henkilöstön venyminen?

Turun kaupungin pääluottamusmiehet

Paula Mecklin, Tero Koskinen ja Sauli Nummela/JUKO, Päivi Oikarinen/Jyty, Pia Jormakka/Tehy, Jaana Rönnholm/SuPer, Tini Vehviläinen ja Iris Pitkäaho/JHL

Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 10. helmikuuta 2021