Yt-neuvottelut | Valtio aloitti massiiviset yli 4 000 työntekijän yt-neuvottelut työvoimapalvelujen siirtämiseksi kuntiin, lisäksi 500 henkilöä vaihtaa työpaikkaa valtion sisällä

Valtiotyönantaja aloitti tiistaina historiallisen suuret yt-neuvottelut työvoima- ja yrityspalvelujen henkilöstön siirtämiseksi kuntiin vuoden 2025 alusta.

Samalla useita henkilöitä siirretään muuttuneiden työpalveluvastuiden nojalla valtion virastosta toiseen. Myös kuntien välillä tehdään henkilöstösiirtoja.

Valtakunnalliset lähes 5 000:ta ihmistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut alkoivat työ- ja elinkeinoministeriön johdolla nyt syksyllä, paikallisten virastokohtaisten yt-neuvottelujen vuoro on ensi keväänä.

Pääosa työnantajaa vaihtavista työskentelee asiantuntija-, esihenkilö- ja johtotehtävissä ja yt-neuvotteluissa heitä edustavat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn pääluottamusmiehet.

Neuvottelupäällikkö Minna Salminen JUKOsta korostaa, että muutos on valtava sekä työnantajaa ja työpistettä vaihtavalle henkilöstölle että kansalaisille, kun kunnat ryhtyvät hoitamaan nykyisin valtion järjestämiä työvoima- ja yrityspalveluja.

– Jos työllisyysalueita muodostuu kovin monta, myös henkilöstöä vastaanottavia organisaatioita on lukuisia. Nykyinen hyvä työvoimapalvelujen malli voi pirstoutua liian moneen osaan, Salminen arvioi.

Lainsäädäntöä valmisteltaessa JUKO painotti riittävän suuria työllisyysalueita varmistamaan muutokselle asetettujen tavoitteiden ja henkilöstön asianmukaisen siirron ja työnteon olosuhteiden toteutumisen.

Kaikki työllisyysalueet selvillä vasta helmikuun 2024 lopussa?

Paikalliset yt-neuvottelut voivat alkaa vasta, kun vastaanottavat organisaatiot ovat selvillä. Päätösten työllisyysalueista on oltava valmiina helmikuun 2024 loppuun mennessä.

Salminen huomauttaa, että muutos ja siihen liittyvä epävarmuus kestää pitkään, mutta valmisteluille jäävä aika on lyhyt.

– Tämä haastaa neuvottelijoita, mutta ennen kaikkea henkilöstöä. Meillä on aito huoli siitä, etsivätkö siirrettävät muita töitä ja saadaanko osaaminen vietyä kuntapuolelle.

JUKO toivookin nyt, että jo valtakunnallisista yt-neuvotteluista saadaan näkymä oikeudenmukaisesta ja turvatusta siirtymästä uudelle työnantajalle. Lisäksi neuvottelujärjestö muistuttaa, että henkilöstö on pidettävä mukana uudistuksen kaikessa valmistelussa.

Valtio työllisti viime vuonna 80 000 henkilöä. Eduskunta hyväksyi TE-palvelujen siirtoa koskevat lait maaliskuussa.

Valtava mylläys valtiolta kuntiin

Työ- ja elinkeinotoimistojen koko henkilöstö sekä työvoimapalveluihin liittyvä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (elyt) ja niiden kehittämis- ja hallintotyöstä vastaavan KEHA-keskuksen henkilöstö siirtyvät kuntiin tai niiden muodostamille yhteistoiminta-alueille vuoden 2025 alusta.

Osa henkilöstöstä puolestaan vaihtaa virastoa valtion sisällä.

Siirto aiheuttaa osaltaan muutoksia myös Valtion talous- ja henkilöstöhallintokeskuksen (Palkeet), Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen (Valtori), Maahanmuuttoviraston ja aluehallintovirastojen (avit) henkilöstöön.

Työvoimapalvelujen kuntakokeiluissa työskentelee tällä hetkellä tuhat henkilöä. Myös he vaihtavat työnantajaa ja siirtyvät uusille palvelujen järjestämisalueille.

Akavalaisen liiton jäsen, otathan tarvittaessa yhteyttä jukolaiseen luottamusmieheesi. Asiantuntija, esihenkilö- tai johtotehtävissä työskentelevä, jos et vielä kuulu liittoon, omasi löydät täältä.

Valtion yt-neuvottelujen aloittamisesta uutisoivat muun muassa Helsingin Sanomat, Yle, Ilta-Sanomat ja Iltalehti sekä MTV Uutiset.

Mikä JUKO?

• Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
• Käymme työnantajien kanssa jatkuvaa vuoropuhelua paremman työelämän puolesta.