Panu Sainio: Pääsen kehittämään koko työyhteisöä

Panu Sainion mielestä luottamusmiestoiminnassa on parasta se, että siinä pääsee osallistumaan laajasti työpaikkansa kehittämiseen. Aalto-yliopiston varapääluottamusmies korostaa yhteistyötä ja kuuntelun taitoa tunnetun aforismin sanoin: ”Kun kuljet viikon toisen mokkasiineissa, ymmärrät häntä paremmin.”

Miten työsi ja luottamustehtäväsi tukevat toisiaan?

Olen oppinut luottamustehtävieni kautta ymmärtämään entistä syvällisemmin yliopistomme strategiaa ja tavoitteita: miksi olemme täällä, miksi teemme näin. Olen saanut olla aktiivisesti mukana isossa muutoksessa. Kehitämme kaikki yhdessä Aalto-yliopistoa, niin henkilöstö kuin työnantajan edustajat ja liitotkin.

Jos siis olet kiinnostunut siitä, miten työyhteisöäsi kehitetään ja haluat osaltasi vaikuttaa, luottamusmiestoiminta on oiva tapa osallistua!

Vaikka olen organisatorisesti ns. teknisessä palvelussa, minulle on tärkeää voida osallistua myös tutkimusryhmien toimintaan ja opetukseen substanssin kautta. Pystyn osallistumaan tutkimustyöhön ja opetukseen reilun päivän viikossa, ja näin pääsen mukaan organisaation perimmäiseen tarkoitukseen ja kokemaan onnistumisia myös tutkijana. Se lisää työn imua ja auttaa minua pysymään ajan tasalla laaja-alaisesti organisaationi asioista.

Miten pyrit lisäämään järjestäytymistä työpaikoilla?

Tekemällä työni hyvin. Meidän kaikkien tulisi viestiä erityisesti ulkomaalaisille, miten Suomen työelämä toimii. Heille on kerrottava, että työntekijöiden ammatillinen järjestäytyminen on laillista ja järjestäytynyttä yhteistyötä työnantajan kanssa. Ammattiliitto voi olla muualta tuleville hyvinkin tuntematon toimija. Siksi he tarvitsevat ohjausta ja taustatietoa suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan toiminnasta.

Mitä haluaisit kehittää suomalaisessa työelämässä?

Haluaisin työelämässä toimimisen mallin nykyistä selkeämmäksi. Yksinkertaistaen sanottuna Suomessa voi tällä hetkellä saada tuloja Y-tunnuksella tai henkilötunnuksella. Mutta ihmisen työstatus voi olla kuitenkin hyvin mutkikas: hän voi olla esimerkiksi opiskelija, tulonsaaja, eläkeläinen, yrittäjä, freelancer, osuuskuntalainen tai omistaja. Esimerkiksi asiantuntija pystyy olemaan lähes kaikkia näitä yhtä aikaa. Tulon ”kotouttamisen” tulisikin olla verotuksellisesti selkeää, luotettavaa ja reilua – ja tämä tarve korostuu tulevaisuudessa.

Tärkeää on ymmärtää jo etukäteen, miten eri roolit vaikuttavat, jos esimerkiksi jää palkkatoimesta työttömäksi. Milloin saa työttömyystukea, milloin kohdellaan yrittäjänä? Nämä kysymykset tulevat lisääntymään. On tärkeää huomioida, miten yrittäjiä kohdellaan, ja myös heille on saatava tukea. Olen itsekin osallistunut jo nyt näiden kysymysten ratkaisemiseen. Onneksi olen saanut hyvää tukea ja neuvoja JUKOsta ja TEKistä sekä TE-keskuksesta.

Selkeät toimintamallit olisivat hyviä myös työnantajien kannalta. Yliopistomaailmassa syntyy paljon uusia yrityksiä. Sama henkilö voi olla yrityksen omistaja tai osakas sekä opiskelija tai vaikka professori. Olen itsekin osakas eräässä yrityksessä.

Suomessa on liittoja paljon, jopa liikaa, ja niitä voitaisiin hyvin yhdistää. Hyvä kysymys on myös, tarvittaisiinko yhteistä eurooppalaista ay-liikettä?

Miten luottamusmiesurasi alkoi?

Minua on aina kiinnostanut yhdessä tekeminen ja yhteishengen kasvattaminen. Olen toiminut esimerkiksi ylioppilaskunnassa ja erilaisissa yhdistyksissä ja saanut niistä paljon myönteisiä kokemuksia. Tulin opiskelemaan konetekniikkaa Teknilliseen korkeakouluun Otaniemeen vuonna 1990 ja aloitin assistenttina 1995. Ensin pääsin siis katsomaan hallintoa opiskelijoiden näkökulmasta. Aalto-yliopistossa on hienoa, että opiskelijoita ja heidän radikaalejakin ajatuksiaan kuunnellaan ja otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä.

Aloitin vuonna 2008 aluevaraluottamusmiehenä ja 2012 varapääluottamusmiehenä. Alussa en tietenkään ajatellut, mihin kaikkeen tämä voisi johtaa. Luottamusmieshän on vaaleilla valittu pätkätyöläinen!

Mitä epäröit, kun pohdit luottamusmieheksi lähtemistä?

Totta kai alussa oli moniakin epäilyjä. Sulkeeko luottamusmiestoiminta minulta joitakin ovia? Enhän leimaudu työnantajaa vastaan toimijaksi? Mutta kun lähdin mukaan, huomasin että toiminta on pikemminkin avannut uusia ovia urallani. Jos tekee työnsä hyvin ja kuuntelee kaikkia osapuolia, syntyy aitoa yhteistoimintaa.

Termi YT eli yhteistoiminta ymmärretään yleensä liian kapeasti ja yhdistetään vain irtisanomisiin. Yhteistoiminta on kuitenkin parhaimmillaan ennakoivaa yhteistyötä, josta kaikki hyötyvät. Se on esimerkiksi arjen vuoropuhelua, joka auttaa työnantajaa kehittämään työyhteisöä paremmaksi.

Panu Sainio

• JUKOn varapääluottamusmies Aalto-yliopistossa vuodesta 2012 alkaen.
• Toimii yli-insinöörinä konetekniikan laitoksella Aallon insinööritieteiden korkeakoulussa. Käyttää työajastaan noin 15 % luottamusmiestehtävän hoitamiseen ja edustaa noin 1200 hengen joukkoa yliopistossaan.
• Toimii myös alueluottamusmiehenä insinööritieteiden korkeakoulussa. Aloitti luottamusmiesuransa vuonna 2008 aluevaraluottamusmiehenä.
• Oma liitto: Tekniikan akateemiset TEK.