Eduskunta hyväksyi valmiuslain – Miten koronaepidemia vaikuttaa työelämään?

19.3.2020 17:15

Kokosimme koronaepidemiasta paketin kaikille tietoa tarvitseville. Päivitetty 14. toukokuuta: Työnantajan mahdollisuus poiketa työaikaa, vuosilomaa ja irtisanomisaikoja koskevista säännöksistä jatkuu terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa kesäkuun loppuun. Palo- ja pelastustoimessa, poliisitoimessa sekä hätäkeskuksissa poikkeusvaltuudet ovat päättyneet keskiviikkona 13. toukokuuta.

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona 18. maaliskuuta asetuksen valmiuslain (valmiuslaki 29.12.2011/1552) eräiden osien käyttöönotosta. Laki on voimassa 18.3–13.4.2020.

Tarkemmat tiedot päivityksistä jutun lopussa

PÄIVITETTY 14.5. Työnantajan mahdollisuus poiketa väliaikaisesti työaikaa, vuosilomaa ja irtisanomisaikoja koskevista säännöksistä jatkuu terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa kesäkuun loppuun. Palo- ja pelastustoimessa, poliisitoimessa sekä hätäkeskuksissa poikkeusvaltuudet päättyivät keskiviikkona 13. toukokuuta.

PÄIVITETTY 17.4. Työttömyysturvalain määräaikaiset muutokset: päivärahan omavastuu aika poistui, työssäoloehto lyheni, lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluta päivärahan enimmäismaksuaikaa. Muutoksia sovelletaan takautuvasti 16. maaliskuuta alkaen ja ne ovat voimassa 6. heinäkuuta asti.

PÄIVITETTY 16.4. Valtiovarainministeriö suosittaa, että valtion virastot ja laitokset pidättäytyvät mahdollisimman pitkälle lomauttamasta myös niissä koronaviruksen aiheuttamissa tilanteissa, joissa lomauttamisperusteet täyttyvät. Epidemian jatkuessa pidempään tilanne voidaan tarvittaessa arvioida uudelleen. Vaihtoehtoja lomautuksille on kuitenkin etsittävä koko valtionhallinnosta.

PÄIVITETTY 14.4. Sote-ala: maaliskuussa annetun asetuksen mukaiset poikkeukset vuosilomalaissa, työaikalaissa ja työsopimuslaissa ovat voimassa 13. toukokuuta asti. Valtioneuvosto antoi uuden asetuksen väliaikaisista poikkeuksista 6. huhtikuuta.

PÄIVTETTY 2.4. Katso jutun lopusta työttömyysturvalaissa ja työsopimuslaissa 1. huhtikuuta voimaan tulleet määräaikaiset muutokset.

PÄIVITETTY 2.4. Terveydenhuollon työntekijöiden työvelvollisuutta koskeva asetus on voimassa koko Suomessa 26.3.2020–13.5.2020. Työvelvollisuudella halutaan varmistaa työvoiman riittävyys terveydenhuollossa koronavirusepidemian aikana. TE-toimistot vastaavat työvelvollisuuden toimeenpanosta. Töihin voidaan kutsua julkisen tai yksityisen terveydenhuollon alalla toimivia koulutettuja henkilöitä, jotka ovat täyttäneet 18, mutta eivät 68 vuotta.

Käyttöönottoasetus on valtioneuvoston eli hallituksen ja tasavallan presidentin eduskunnalle tiistaina 17. maaliskuuta antama asetus, jolla valmiuslaki saatetaan voimaan.

Perustuslakivaliokunta on tarkistanut asetuksen perustuslainmukaisuuden, koska sillä puututaan muutoin turvattuihin yksilönvapauksiin.

Valtioneuvoston kanslia on antanut ministeriöille koronaviruksen leviämistä koskevat varautumisohjeet keskiviikkona 4. maaliskuuta.

Tartuntatautilaki puolestaan säätää toimivaltuuksista, joita voidaan käyttää sekä ennen valmiuslainsäädännön voimaan tuloa että sen aikana.

Ennen ja jälkeen valmiuslakia

Eduskunnan päätös on historiallinen, sillä koskaan aiemmin rauhan aikana Suomen hallitus ei ole ottanut käyttöön valmiuslakia.

JUKO kokosi luottamusmiehille ja liitoille paketin koronavirusepidemiaan liittyvistä yleisimmistä kysymyksistä ja vastauksista.

Kysymykset ja vastaukset koskevat tilanteita ennen valmiuslakia ja sen aikana. Valmiuslain pohjalta työnantaja saa tietyissä tilanteissa laajemmat valtuudet puuttua työntekijöiden asemaan.

Päivitämme tietoa JUKOn verkkosivuille tilanteen edetessä.

Ennen valmiuslain voimaantuloa: käytössä muun muassa tartuntatautilaki

K: Viranomainen on määrännyt minut tartuntalain nojalla karanteeniin. Onko minulla oikeus palkkaan?

V: Karanteenin ajalta työnantaja maksaa palkan/sairausajanpalkan virka- tai työehtosopimuksen perusteella tai Kela maksaa ansionmenetystä vastaavan tartuntatautilain mukaisen päivärahan.

K: Voiko työnantaja määrätä karanteeniin palkatta sillä perusteella, että 12. maaliskuuta on annettu viranomaisohje ulkomaille matkustamisen välttämiseksi? Ohjeen mukaan työpaikalta tulisi olla poissa kaksi viikkoa matkan jälkeen.

V: Viranomaisohje on suositus, eikä se oikeuta työnantajaa määräämään työntekijää karanteeniin. Jos työntekijä on sairas, hänen tulee jäädä sairauslomalle. Tartuntatautilaki mahdollistaa tietyissä tilanteissa vain toimivaltaisen viranomaisen antamaan karanteenipäätöksen. Jos työnantaja määrää karanteeniin, työnantaja maksaa tältä ajalta myös palkan. Työntekijä voi sopia työnantajan kanssa etätyöstä, mutta palkattomuuteen työntekijän ei tarvitse suostua.

K: Olen virkamatkalla/työmatkalla ulkomailla enkä pääse palaamaan kotimaahan, maksetaanko minulle palkkaa?

V: Virka- tai työmatkalla karanteeniin joutuminen ei katkaise virkamatkaa, eli palkkaa maksetaan kotimaahan paluuseen saakka. Näin riippumatta siitä, minne päin maailmaa virkamatka suuntautuu.

K: Työnantaja on vahvistanut vuosiloman ajankohdan. Voiko työnantaja siirtää vuosilomaa?

V: Työnantaja on lähtökohtaisesti sidottu ilmoittamaansa/sopimaansa vuosiloman ajankohtaan. Jos työnantaja kuitenkin siirtää vuosilomaa, työnantajan tulee korvata työntekijälle kaikki vuosiloman siirtämisestä aiheutuvat vahingot.

Viranhaltijan/virkamiehen vuosiloma voidaan erityistilanteessa keskeyttää ja hänet voidaan määrätä töihin. Tällöin kyse on julkisen vallan käyttöön liittyvistä painavista syistä tai terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamisesta.

K: Voiko työnantaja määrätä käyttämään seuraavan lomakauden lomapäiviä, jos yrityksen toiminta on supistettu, eikä kaikille työntekijöille ole töitä?

V: Lomakausi alkaa 2. toukokuuta tai 1. kesäkuuta, joten työnantaja ei voi määrätä työntekijää käyttämään tulevan lomakauden lomapäiviä ennen sitä. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin sopia tulevan kesän lomien käyttämisestä ennen lomakauden alkua.

K: Lapsen hoitopaikka/koulu on määrätty karanteeniin. Voinko jäädä hoitamaan lasta kotiin?

V: Työntekijällä on oikeus olla poissa työstään, jos työsopimuslain poissaoloa pakottavista perhesyistä koskevan säännöksen (TSL 4 luvun 7 §) tai tätä vastaavan työntekijään sovellettavan työehtosopimuksen määräyksen edellytykset täyttyvät.

Edellytyksenä on yleensä, että työntekijän välitön läsnäolo kotona on välttämätöntä perheessä tai muualla – esimerkiksi hoitopaikassa – tapahtuneen sairaustapauksen vuoksi. Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saadaan järjestettyä.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa työntekijälle, joka on poissa työstä pakottavista perhesyistä.

Työntekijä voi jäädä kotiin lapsensa kanssa ja tehdä etätyötä, jos tästä sovitaan työnantajan kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa suhteessa tehtyyn työaikaan.

Työntekijä voi myös jäädä esimerkiksi lomalle tai muulle vapaalle tai vaihtaa työvuorojaan toisen työntekijän kanssa, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa. Tässä tilanteessa työntekijällä ei ole oikeutta Kelan tartuntatautipäivärahaan.

K: Voiko työnantaja lomauttaa koronavirusepidemian aikana?

V: Työnantajalla on lomautusperusteiden täyttyessä mahdollisuus lomauttaa työntekijä joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteko kokonaan: Jos työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet (esimerkiksi jonkin toiminnon määräaikainen lopettaminen), eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Työnantaja voi myös lyhentää työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se on välttämätöntä lomauttamisen perusteen kannalta.

Ennen lomautusta työnantajan on käytävä läpi yhteistoimintalakien mukaiset neuvottelut, joissa työnantajan on neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista.

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Virka- ja työehtosopimuksissa ilmoitusaika voi olla pidempi: esimerkiksi KVTESissä ja YOTESissä ilmoitusaika on yksi kuukausi.

K: Voiko työnantaja lomauttaa/irtisanoa epidemian aikana ilman yhteistoimintaneuvotteluja?

V: Lähtökohta on, että normaalit yhteistoimintaneuvottelut on käytävä.

Poikkeuksellisissa toiminnan vaarantumiseen liittyvissä tilanteissa yhteistoimintalakeihin sisältyy kuitenkin mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin ilman edeltäviä neuvotteluja, jos nämä syyt estävät yhteistoiminnan. Myös tässä tilanteessa neuvottelut on käytävä mahdollisimman pian esteen poistuttua. Neuvottelussa työnantajan on selvitettävä syy poikkeukselliseen menettelyyn.

Mahdollisuutta poiketa yhteistoiminnasta on tulkittava erittäin suppeasti, eikä poikkeamista voi käyttää keinona säästää henkilöstömenoista.

K: Työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä on säädetty työnantajan palkanmaksuvelvollisuudesta tavanomaisesta poikkeavissa tilanteessa. Force majeure -pykälän mukaan työntekijällä on oikeus saada palkka enintään 14 päivältä, jos hän on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Voiko työnantaja soveltaa koronaepidemiassa force majeure -pykälää?

V: Useimmissa tapauksissa koronaviruksen aiheuttama haitta työnteolle ei kuulu tämän säännöksen piiriin, sillä työnantajasta riippumattomille syille on luonteenomaista yllätyksellisyys ja onnettomuuden kaltaisuus.

Epidemia ei ole tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman kaltainen tilanne, eivätkä viranomaisten antamat rajoitukset välttämättä ole lainsäännöksessä tarkoitetulla tavalla yllätyksellisiä.

Jos työnantajan edellytykset tarjota työtä vähenevät palvelukysynnän merkittävän heikkenemisen takia, työnantajan on ensisijaisesti aloitettava yhteistoimintaneuvottelut ja selvitettävä mahdollisuudet tarjota muuta työtä ennen kuin henkilöstä ryhdytään lomauttamaan.

Koronaepidemiatilanteessa ei siis lähtökohtaisesti sovelleta työsopimuslain 2 luvun 12 §:ää.

+++

Määräaikaiset muutokset 14. toukokuuta – 30. kesäkuuta: työaika, vuosiloma ja irtisanomisajat

• Työnantajan mahdollisuus poiketa väliaikaisesti työaikaa, vuosilomaa ja irtisanomisaikoja koskevista säännöksistä jatkuu terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa kesäkuun loppuun.

• Palo- ja pelastustoimessa, poliisitoimessa sekä hätäkeskuksissa poikkeusvaltuudet päättyivät keskiviikkona 13. toukokuuta.

• Työnantaja voi asetuksen mukaan siirtää tai keskeyttää työntekijän tai viranhaltijan loman. Työnantaja voi myös teettää ylityötä ilman henkilön antamaa suostumusta sekä poiketa lepoajan antamista koskevista säännöksistä. Työnantaja voi myös edellyttää, että työntekijän on noudatettava neljän kuukauden irtisanoutumisaikaa.

Valtioneuvosto antoi asetuksensa keskiviikkona 13. toukokuuta. Asetus on jatkoa 14. huhtikuuta voimaan tulleille asetuksille. Tavoitteena on varmistaa, että terveydenhuolto ja sosiaalitoimi pystyvät reagoimaan paremmin koronapandemian aiheuttamaan akuuttiin henkilöstövajaukseen. Osa valmiuslain perusteella annetuista poikkeusvaltuuksista päättyy, koska niitä ei enää pidetä välttämättöminä.

Määräaikaiset muutokset työsopimuslakiin 1. huhtikuuta – 30. kesäkuuta

Työsopimuslakiin tuli huhtikuun alussa määräaikaisia muutoksia koskien määräaikaisten työntekijöiden lomauttamista, koeaikaa, takaisinottovelvollisuutta sekä lomautusten ilmoittamis- ja vähimmäisneuvotteluaikoja. Muutokset ovat voimassa kesäkuun loppuun.

• Määräaikaisessa työsuhteessa oleva voidaan lomauttaa tuotannollis–taloudellisin perustein.

• Työsuhteen purkaminen koeajalla voi perustua myös tuotannollis–taloudellisiin syihin.

• Lomautusten ilmoitusaika lyheni viiteen päivään. Julkistyönantajilla se on kuitenkin edelleen 14 päivää.

• Työsopimuslain takaisinottovelvollisuus piteni neljästä yhdeksään kuukauteen.

• Yritysten yhteistoimintalain mukainen neuvotteluaika lyheni viiteen päivään.

Muutokset eivät koske valtiota, kuntia, evankelisluterilaista kirkkoa eivätkä muita julkistyöantajia. Lakimuutokset perustuvat työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelemaan koronakriisipakettiin, joka sisälsi useita toimenpide-ehdotuksia hallitukselle.

Määräaikainen muutos työttömyysturvalakiin 1. huhtikuuta – 31. heinäkuuta

Huhtikuun alusta voimaan tullut työttömyysturvalain määräaikainen muutos laajentaa lomautetun oikeutta työttömyysetuuteen. Sen mukaan lomautetulla on oikeus työttömyysetuuteen huolimatta yritystoiminasta tai opiskelusta.

• Muutos koskee 16. maaliskuuta tai sen jälkeen alkaneita lomautuksia ja on voimassa heinäkuun loppuun.

• TE-toimisto ei muutoksen voimassaollessa tutki lomautetun työstä kieltäytymistä eikä työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan palveluun liittyviä laiminlyöntejä.

• Lomautetun on kuitenkin otettava vastaan työnantajan yksilöidysti tarjoamaa työtä.

• Työttömyysetuuden saaminen edellyttää ilmoittautumista työnhakijaksi TE-toimistoon.

Määräaikaiset muutokset työttömyysturvalakiin 16. maaliskuuta – 6. heinäkuuta

• Työttömyysetuutta heti ensimmäisenä työttömyyspäivänä: Ansiopäivärahan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika poistui. Lomautetut ja irtisanotut työntekijät saavat työttömyysetuuden työttömyyden ensimmäisestä päivästä alkaen.

• Työttömyyspäivärahan edellytyksenä oleva palkansaajan työssäoloehto lyheni 26:sta 13 kalenteriviikkoon. Myös työttömyyskassan jäseniltään edellyttämä jäsenyysehto lyhenee puolella.

• Turva pitkässä työttömyydessä kohenee: Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluta päivärahan enimmäismaksuaikaa. Työttömyysturvan enimmäiskesto on 300 tai 400 päivää. Enimmäiskeston perusteena ovat työhistoria ja päivärahan saajan ikä.

• Valtio kattaa muutoksista aiheutuvat lisämenot.

Valmiuslain aikana 18. maaliskuuta – 13. huhtikuuta

Valmiuslain nojalla työnantaja voi terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa sekä poliisitoimessa poiketa:

Vuosilomamääräyksistä

• Vuosiloman ilmoittamista ja antamisajankohtaa koskevista säännöksistä tai määräyksistä.

• Siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa.

• Keskeyttää jo aloitetun vuosiloman.

Edellytyksenä on, että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi ja että niillä ei vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Pitämättömäksi jääneet lomat on annettava työntekijälle niin pian kuin mahdollista.

Työaikamääräyksistä

• Työnantaja voi teettää työntekijällä ylityötä ilman tämän suostumusta.

• Työnantaja voi poiketa vuorokausilepoa ja viikkolepoa koskevista säännöksistä. (työaikalaki 18 § säännökset enimmäistyöajasta)

Edellytyksenä on, että poikkeaminen on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi:

• Että työnantaja järjestää työpaikalle lepoon ja virkistäytymiseen soveltuvia tauko- ja lepotiloja, sosiaalitiloja ja ruokahuoltoa.

• Että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi ja että niillä ei vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä.

Työnantajan on myös huolehdittava työstä aiheutuvan kuormituksen tasaisesta jakautumisesta ja työntekijän mahdollisuudesta palautua työn rasituksista.

Irtisanomisajoista

• Työntekijän irtisanoutuessa työnantaja voi pidentää irtisanomisaikaa neljään kuukauteen.

Edellytyksenä on, että irtisanomisajan pidentäminen on välttämätöntä väestön terveydenhuollon, vähimmäistoimeentulon tai turvallisuuden vuoksi. Poikkeusta ei sovelleta poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön.

K: Minut on määrätty ilman suostumustani ylityöhön. Miten palkka määräytyy?

V: Ylityön ajalta maksetaan työaikalain tai työehtosopimuksen mukainen ylityökorvaus.

Lisätiedot: neuvottelupäällikkö Jouni Vattulainen, p. 040 590 9049 / neuvottelupäällikkö Markku Kojo, p. 0400 419 784

Lue myös JUKOn aiemmat koronauutiset

JUKO suosittelee varautumaan koronaviruksen mahdolliseen leviämiseen (9.3.)

JUKOn Maria Löfgren – Virkamiesten sairauspoissaolojen joustavoittaminen oikea päätös, koronavirukseen varaudutaan myös työmarkkinapöydissä (12.3.)