THL:n budjettileikkaukset täysin ylimitoitetut, luotettava tieto vaarassa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ilmoitti perjantaina 10.3.2016 käynnistävänsä yhteistoimintaneuvottelut.

THL:n mukaan kyse on yhteensä vajaan 10 miljoonan euron sopeutustoimista vuosina 2017–2018. Neuvottelut voivat johtaa enintään 200 henkilötyövuoden vähenemiseen laitoksessa. Neuvottelujen piirissä on koko laitoksen henkilöstö. Neuvotteluprosessi alkoi 22.3.2016 ja tulee kestämään 6-8 viikkoa.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO katsoo, että THL:n budjettileikkaukset vaarantavat terveyttä, hyvinvointia ja sosiaali- ja terveysalaa koskevat tiedon luotettavuuden. Kuluneiden viiden vuoden aikana ja tulevien kahden vuoden aikana laitoksen budjetista on jo päätetty leikata yhteensä jopa 35%. Tämä on jo johtanut henkilöstön vähentämiseen lähes 300:lla työntekijällä. Valtionhallinnosta ei juurikaan löydy virastoa, jota olisi viime vuosien aikana kohdeltu rahoituksen osalta yhtä kaltoin kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta.

Näin suuret leikkaukset eivät voi olla vaikuttamatta toimintaan. Suomessa tehdään massiivista  sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, jota THL:n odotetaan tukevan. Asiantuntijatuen, kehittämisen ja tiedontuotannon tarpeet kasvatat entisestään. Perinteiset terveysuhat tai terveyden ja hyvinvoinnin seurannan tarpeet eivät ole kadonneet minnekään.

THL on ollut kansainvälisesti erittäin arvostettu asiantuntija- ja tutkimuslaitos, joka on ollut haluttu kumppani mm. EU-rahoitushauissa. Paitsi rahoituksen saaminen EU:sta ja muista kansainvälisistä lähteistä, myös Suomen maine korkeatasoisen tutkimuksen tekijänä on uhattuna.

THL:n budjettileikkausten taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimuksen massiivinen erillisleikkaus, tuottavuusohjelma sekä tutkimuslaitosuudistus, joka siirsi merkittävän osan laitoksen rahoituksesta kilpailluksi tutkimusrahoitukseksi. Tilanteessa, jossa alaan kohdistuu laajoja muutoksia, budjettileikkaukset ovat käsittämättömiä. Monet THL:n kaavailemat leikkaukset esimerkiksi yhteisrahoitteisesta toiminnasta eivät itse asiassa tuo lainkaan tavoiteltuja säästöjä, mutta tulisivat toteutuessaan heikentämään merkittävästi tutkimuksen laatua.

Poliittinen päätöksenteko edellyttää luotettavaa tietoa, mikä vaatii pitkäjänteistä, tutkimukseen perustuvaa seurantaa. Luotettava tiedontuotanto on nyt ennen näkemättömällä tavalla uhattuna.

 

Lisätietoja:

JUKOn valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja Jore Tilander, puh. 041 458 0030 ja JUKOn neuvottelupäällikkö Markku Nieminen, puh. 040 060 1162