Työelämä | Työ julkisella sektorilla ei suojaa enää epävarmuuden kokemukselta

Korkea koulutus, hyvä asema työelämässä tai työ julkisella sektorilla eivät suojaa enää työn epävarmuuden kokemukselta, Tilastokeskuksen työolotutkimus osoittaa.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna Pärnänen kertoo, että aiemmin työn epävarmuus yhdistyi lähinnä suhdanneherkkiin miesenemmistöisiin työntekijätöihin, mutta vuodesta 2003 lähtien kyselyt näyttävät, että huoli on kasvanut lähes yhtä suureksi ylemmillä toimihenkilöillä tai korkeakoulutuksen saaneilla.

– Työn kuormittavuuden ja epävarmuuden kokemukseen liittyvä psyykkinen oireilu puolestaan korostuu nuorilla palkansaajilla. Nuorissa aikuisia on vähiten heitä, joka eivät oireile lainkaan.

Kuormitusta aiheuttavat erityisesti tiukat aikataulut, huomion siirtyminen jatkuvasti tehtävästä toiseen ja keskeytykset.

Työeläkevakuuttajien Telan työuraseminaarissa puhunut Pärnänen painottaa, että tilanne on huolestuttava, sillä nuorten ikäluokkien koettu työkyky on nyt laskenut tasaisesti.

– Nuorten psyykkinen ja fyysinen työhyvinvointi on pian yhtä alhaisella tasolla kuin työelämässä vuosikymmeniä pidempään olleilla vanhemmilla ikäluokilla.

Nuorten naisten ja miesten välillä selvä ero

Nuorten naisten ja miesten kokemus uupumuksesta eroaa merkittävästi. Uupumuksen kokemuksesta kertoi Tilastokeskuksen toissa vuoden Työolotutkimuksessa 25–39-vuotiaista naisista 26 prosenttia, kun vastaava luku miehillä oli 17 prosenttia.

Myös nuorten aikuisten ja heitä vanhempien kokemus stressistä töissä eroa toisistaan huomatavasti. Stressiä työssään koki 33 prosenttia 25–34-vuotiaista, mutta yli 55-vuotiaista vastaajista vain 18 prosenttia.

Valopilkkuna nuorilla palkansaajilla on työelämässä muun muassa vanhempia korkeampi yhteishenki esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä.

Täysin samaa mieltä kysymyksen ”Työyhteisössämme esihenkilöt ja työntekijät toimivat yhdessä hyvässä hengessä” kanssa oli 18–25-vuotiasta 43 prosenttia ja 25–39-vuotiasta 31 prosenttia. Sen sijaan 40–54-vuotiasta täysin samaa mieltä oli enää 25 prosenttia ja 55–67-vuotiaista 24 prosenttia.

Tämän päivän työelämän nuoret aikuiset ovat tulevaisuuden työelämän vanhoja

– Mittarit kertovat fyysisen oireilun yleistyneen juuri nuorilla, vaikka työ ei ole enää niin fyysisesti kuluttavaa, Tilastokeskuksen Pärnänen huomauttaa.

Isoja kysymyksiä työelämässä ja laajemmin yhteiskunnassa ovat Pärnäsen mukaan nyt työsuojelun keinot tukea työssä jaksamista sekä muutokset työssä ja vapaa-ajan vietossa, jotta edellytyksiä työurien pidentämiseksi on myös tulevaisuudessa.

– Eläkkeellesiirtymisiän odotteen noustessa vuodella julkinen talous vahvistuu karkeasi arvioiden miljardilla eurolla työkyvyttömyyseläkemenojen pienentyessä ja työnteon lisääntyessä, Telan johtaja Antti Tanskanen toteaa.

Suomalaiset eläköityivät viime vuonna keskimäärin 63,1 vuotiaina. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen vanhuuseläkkeen alarajan nostamisen ja lykkäyskorotusten myötä eläköitymisikä on noussut nopeasti 2010-luvun jälkeen.

Tilastokeskus on toteuttanut Työolotutkimukset 1977, 1984, 1990, 1997, 2003, 2008, 2013, 2018. Koronakriisin vaikutuksia työelämään tutkittiin 2021 ja 2023.

Työeläkevakuuttajat Telan seminaari 19.11.2025 | Tilastokeskus: Nuorten ikäluokkien koettu työkyky - edellytyksiä työurien pidentämiseen myös tulevaisuudessa | Tela: Paljonko säästetään kunnianhimoisemmalla tavoitteella?

Mikä Tela?

• Tela on työeläkealan edunvalvoja. Sen jäseniä ovat kaikki lakisääteistä eläkevakuuttamista harjoittavat työeläkevakuuttajat.
• Tela järjestää liittojen luottamus- ja toimihenkilöille, hallinnon jäsenille ja eläkeasioista kiinnostuneille jäsenille maksuttomia Työeläkekouluja.