Työhyvinvointi | Hyvinvointialueilla organisaatioiden päätöksenteko koetaan yhä useammin epäoikeudenmukaiseksi

– Tulosten perusteella näyttää, että hyvinvointialueille siirtyminen ei ole parantanut henkilöstön työolosuhteita eikä työhyvinvointia. Joillain mittareilla tilanne on mennyt jopa heikompaan suuntaan, mutta ei dramaattisesti, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Risto Nikunlaakso.

Tutkimuksen mukaan puolet työntekijöistä koki, että heillä ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa työssä tapahtuviin muutoksiin ja että muutokset tapahtuvat yllättäen. Hyvinvointialueilla organisaatioiden päätöksenteko koetaankin yhä useammin epäoikeudenmukaiseksi.

Tutkimuksen tuloksia kommentoivat julkistamisen yhteydessä keskiviikkona myös Akavan jukolaisten sote-liittojen puheenjohtajat Akavan sairaanhoitajat ja Tajasta, Talentiasta ja Kuntoutusalan asiantuntijoista. He painottavat, että työ sote-alalla on kuormittavaa ja että esille nostetuja ongelmia ei voi lakaista maton alle.

Kommenttipuheenvuorossaan Akavan sairaanhoitajat ja Tajan toiminnanjohtaja Kukka Junno totesi, että hyvin työstään palautuu kaikista sote-työntekijöistä vain 39 prosenttia.

– Hyvin palautuvien osuus on sairaanhoitajilla hieman kasvanut tuoreimman kyselyn mukaan. Erityisesti hyvä palautuminen oli yhteydessä hyväksi koettuun työkykyyn.

– Sairaanhoitajista moni kokee eettistä kuormitusta työssään. On tärkeää vahvistaa työn voimavaratekijöitä sekä luottamusta työpaikoilla.

Huolestuttavaa on, että myös uhka väkivallasta on lisääntynyt kyselyyn vastanneiden mukaan monissa sote-ammateissa. Huonompaan suuntaan tilanne on kehittynyt erityisesti sosionomien, sosiaalityöntekijöiden, geronomien, kuntoutuksenohjaajien ja sairaanhoitajien työssä.

– Kokemus väkivallan uhasta pitää ottaa vakavasti. Kenenkään ei pidä joutua työelämässä tilanteeseen, jossa työssä joutuu pelkäämään, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio tähdensi.

– Väkivallan uhkaan pitää puuttua ja järjestää riittävät turvatoimet työpaikalla.

Sote-liittojen puheenjohtajat korostavat, että toimimalla oikein henkilöstöä sosiaali- ja terveysalan töihin löytyy myös tulevaisuudessa.

– Hyvinvointialueilla pitää keskittyä päätöksenteon kehittämiseen sekä kuunnella ja mahdollistaa paremmin henkilöstölle vaikuttaminen heitä ja heidän työtään koskevissa asioissa.

– Työkykyä on tuettava ennakoivasti, jotta meillä riittää tulevaisuudessakin sote-alalle työntekijöitä, Kuntoutusalan asiantuntijoiden 1. puheenjohtaja Kirsi Wikman muistutti.

Työpaikan vahvuus: oikeudenmukaiset esihenkilöt

Tutkimuksessa hyvinvointialueilla työskentelevät nimesivät työpaikkansa vahvuuksiksi muun muassa esihenkilöiden toiminnan oikeudenmukaisuuden, yhteisyön työyhteisössä ja henkilöstön osaamisen.

Vahvuudet puolestaan tukevat koettua työkykyä.

Nikunlaakso korostaa, että kuormituksen jatkumista ja kasautumista pitää seurata ja siihen puuttua työpaikoilla.

– Työkykynsä heikentyneeksi kokevia on jo suuri osuus kaikista työntekijöistä. Tilanne vaatii tukea näille työntekijöille, jotta he jaksavat jatkaa työssään.

Myös Akava vaatii sote-ammattilaisten työoloihin parannusta.

Tutkimuksen tausta

Työterveyslaitoksen Akava Worksille tekemä tutkimus on seurantaosa joulukuussa 2024 julkaistulle tutkimukselle. Se tarkastelee hyvinvointialueilla sote-palveluissa työskentelevän henkilöstön koettua työkykyä ja työolosuhteita sekä muutosta niissä hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen.

Tutkimuksen aineisto koostuu laajasta Työterveyslaitoksen kunnissa, sairaanhoitopiireissä, sote-kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla tekemien työhyvinvointikyselyjen vastauksista.

8.10.2025 | Hyvinvointialueille siirtyneiden työntekijöiden työolosuhteet ja työkyky