Blogi | Vientimallia ja velkajarrua – Mikä suuntana yliopistot?

Yliopistojen yleinen työehtosopimus 2025–2028 luo vankan pohjan ainakin seuraavalle parille vuodelle yliopistoväen työehtojen pohjaksi.

Kevään neuvottelurutistus ja työtaistelukarkelot ovat vaihtuneet arkiseksi puurtamiseksi työehtosopimustyöryhmissä ja luottamusmieskoulutuksissa myös JUKOn ja liittojen toimistolla.

” Vientimallin mukainen palkkaratkaisu toi yliopistoille yleiskorotuspainotteiset, vähintään nykyistä hintojen nousua vastaavat palkankorotukset ja jaettavaksi jäi vielä paikallistakin rahaa.”

Yliopistolaisten reaaliansiot nousevat nyt 2,2 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna ja ensi kertaa vuoden 2019 tasolle. Korona-ajan korkea inflaatiotaso laski korkeakoulutettujen reaaliansioita 7,5 prosenttia.

Lokakuussa hallitus- ja oppositiopuolueet löysivät yhteisen velkajarrun. Alijäämän määrästä sovittaisiin jatkossa parlamentaarisesti kahdeksan vuoden aikavälillä ja lakiin kirjataan julkiselle taloudelle raamit sallitulle alijäämälle.

Megaluokan säästämistä julkisrahoitteisille organisaatioille ja palveluille tulee merkitsemään sitova tavoite painaa julkinen velka 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Toisaalta juuri näillä toimilla haetaan yhteiskunnalle liikkumavaraa, jotta Suomi pääsisi muun muassa tavoitteeseensa nostaa T&K-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

”Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön kannalta keskeistä tulevana talvena on, että pääluottamusmiehet pääsevät työnantajan kanssa paikalliseen sopimukseen työsuunnitelman periaatteista.”

Työehtosopimuksen turvalliset puitteet sitovat osapuolia. Paikallisen sopimisen tarkoituksena pidetään opetuksen ja tutkimuksen laadun takaamista sekä työhyvinvoinnin lisäämistä opetustehtävissä.

Tarkoituksena ei ole kasvattaa opetustyön määrää.

Jos työpaikalla sopimisessa ei onnistuttaisi, henkilöstö ja työnantaja siirtyvät kaksi vuotta kestävään valmiin työehtosopimusmallin mukaiseen työaikakokeiluun.

Kari Eskola

Kirjoittaja on JUKOn yliopistosektorin neuvottelupäällikkö.

• Kari Eskola (OTK, VT) siirtyi JUKOn valtiosektorilta yliopistosektorin neuvottelupäälliköksi 27. lokakuuta.
• Työmarkkinajuristina ja neuvottelijana akavalaisessa liittomaailmassa hän on toiminut vuodesta 2007.
• Yliopistosektorilta Kari odottaa raikasta ja ratkaisukeskeistä työoikeutta, tiede- ja sivistysmyönteistä henkilöstöpolitiikkaa, jonka ytimessä on tieteen tekemisen vapaus.

Mikä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO?

• JUKO edustaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on julkisaloilla yhteensä 200 000 jäsentä.
• Työpaikoilla 3 300 jukolaista luottamusmiestä/luottamusedustajaa edustaa kaikkia JUKO-liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.
• Neuvottelujärjestö sopii liittojen jäsenten virka- ja työsuhteiden ehdoista ja palkoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä KT:n yrityssektorilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• JUKOn jäsenliitot ovat akavalaisia ja edustavat julkisaloilla muun muassa asiantuntijoita, tutkijoita, esihenkilöitä tai johtotehtävissä työskenteleviä.