Yliopisto | Ei lisää kuormaa – vaan enemmän tunnustusta

Yliopistosektorin työehtosopimusneuvotteluissa huomio on keskittynyt jo vuosia opetus- ja tutkimushenkilöstöön ja erityisesti heidän työaikamääräyksiinsä.

Tämä joukko on kiistatta yliopiston menestyksen ytimessä, ja on korkea aika kohdistaa heihin palkitsevia ja kannustavia elementtejä sekä tunnustaa heidän tekemänsä arvokas työ. Valitettavasti tätä puolta neuvotteluissa on korostettu kovin vähän.

Näiden elementtien sijaan painotus on ollut kehittämisessä, joka pääsääntöisesti on tarkoittanut yksisuuntaista kehittämistä työnantajan toivomaan suuntaan – vieläpä niin, että keskeisiä suojamekanismeja puretaan.

Sekä neuvotteluissa että julkisessa keskustelussa vähemmälle painoarvolle jää yhtä tärkeä henkilöstöryhmä: asiantuntija- ja tukipalveluhenkilöstö, joiden työsuhteen ehdot ovat myös päivittämisen tarpeessa. Tätä ryhmää on tarpeen painottaa jatkossa enemmän molemmin puolin neuvottelupöytää.

Asiantuntija- ja tukipalveluhenkilöstö on keskeinen tuki laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen järjestämisessä, he myös vastaavat yliopiston taloudesta ja hallinnosta. Ilman heitä yliopiston arki ei suju.

Kolmen k:n kierros: kokonaistyöaika, kontaktiopetus ja kokeilu.

Kokonaistyöaikaa koskevat määräykset ja etenkin käsite kontaktiopetus ovat ohjanneet yliopistosektorin työehtosopimusneuvotteluita jo vuosia.

Kontaktiopetustunti käsitteenä on ollut ongelmallinen sen alkumetreiltä lähtien, eikä sille etsinnöistä huolimatta ole löydetty parempaakaan määritettä. Onneksi termi on elänyt yliopistolaisten arjessa ja muovautunut osaksi työaikasuunnittelua.

Kontaktiopetukselle ei ole työehtosopimuksessa vahvistettua määritelmää.

Aikanaan kokonaistyöaikaan siirryttäessä uhkakuvaksi arvioitiin, että opetuksen määrä lähtisi merkittävään kasvuun. Samoja uhkakuvia on ilmassa myös keskusteltassa kokonaistyöajan kehittämisestä.

Me edunvalvontatyötä tekevät näemme, mitä huono johtaminen ja työehtojen noudattamatta jättäminen tarkoittaa pahimmillaan.

Työnantaja puolestaan kokee, että uudistaminen on avain ratkaisuihin. Isoja muutoksia ajetaan eteenpäin tilanteessa, jossa osapuolilla ei ole yhteistä tilannekuvaa.

Tämä ristiriita loi neuvottelupöytään väistämättömän jännitteen ja tekee yhteisymmärryksen saavuttamisesta entistä haastavampaa.

”Olivatpa määräykset mitä tahansa, olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että niillä ei korvata osaavaa esihenkilötyötä eikä arvostavaa henkilöstöpolitiikkaa.”

Vaikka sopimusneuvottelut olivat haastavat, tilanteessa oli myös paljon yhteisesti tunnistettua. Kokonaistyöajan kehittämisellä ei ole tarkoitus lisätä opetus- ja tutkimustyötä tekevien työkuormitusta eikä opetuksen määrää.

Tämä on todettu useaan kertaan neuvotteluissa, työnantajan suulla myös kirjoituksissa ja mediassa.

Työehtosopimuskaudelle sovintoesityksen kautta tullut kokeilu on ennen kaikkea yliopistoille näytönpaikka lunastaa neuvottelujen aikana pöydässä ja julkisuudessa esitetyt kannanotot.

Kokeiluun sisältyy riskejä. Se voi asettaa opetus- ja tutkimushenkilöstön sisällä ryhmiä eriarvoiseen asemaan, mutta se voi olla myös mahdollisuus. Yliopistoilla on nyt tilaisuus osoittaa, että ne todella seisovat sanojensa takana ja toimivat vastuullisina työnantajina kaikille henkilöstöryhmille.

Tavoitteena on löytää malli, joka tukee työhyvinvointia ja varmistaa opetuksen sekä tutkimuksen korkean laadun.

Sovintoesityksen lisäpöytäkirja korostaa, että kokeilun tarkoituksena ei ole lisätä kuormitusta, vaan tehdä työn moninaisuus näkyväksi.

Ratkaisevan tärkeää on, että nämä periaatteet otetaan vakavasti – ja että ne sisäistetään molemmin puolin, kun keskustelu siirtyy paikalliselle tasolle.

Katja Aho

Kirjoittaja on JUKOn yliopistosektorin neuvottelupäällikkö.

Mikä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO?

• JUKO edustaa julkisalojen virka-/työsopimusneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Neuvottelujärjestö neuvottelee liittojensa jäsenten virka- ja työsuhteiden ehdoista ja palkoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä KT:n yrityssekorilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Työpaikoilla 3 500 jukolaista luottamusmiestä edustaa kaikkia JUKOn liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.
• Julkisalan asiantuntija, esihenkilö- tai johtotehtävissä työskentelevä: löydä akavalainen/jukolainen liittosi!