JUKO, JYTY ja JHL: Palkankorotukset kuuluvat kaikille

JUKO, JYTY ja JHL korostavat, että palkankorotukset kuuluvat meneillään olevalla neuvottelukierroksella kaikille julkisen sektorin työntekijöille.

JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen myöntää, että kyse on laajasta joukosta ja isoista rahoista: kaikkiaan noin 425 000 työntekijästä ja yli 22 miljardin euron palkkasummasta vuositasolla. Näin palkankorotuksissa on prosenteilla ja pilkun paikalla merkitystä.

- Neuvotteluratkaisun tekeminen ei ole helppoa, mutta kyse on henkilöstöstä, joka on koronan aikana pitänyt ja pitää Suomea pystyssä, Luukkainen tähdentää.

Julkisten palkat jäljessä

Kaikkinensa julkisen sektorin palkat ovat jääneet yksityisen alan palkkakehityksestä jälkeen. Tämän takia Luukkaisen mukaan nyt tarvitaan palkankorotuksen lisäksi palkkaohjelma.

- Ero ansionkehityksessä syntyy pääosin liukumista: yksityisellä sektorilla niitä on, mutta julkisella sektorilla todella vähän.

Luukkainen kertoo, että vuosina 2004–2007 sovittiin ja toteutettiin julkisella sektorilla 4 prosentin palkkaohjelma, jossa olivat mukana kunta, valtio ja kirkko. Hänen mukaansa tuona aikana yksityinen sektori maksoi kuitenkin saman verran liukumia työntekijöilleen kuin mitä julkisen alan palkkaohjelmalla pyrittiin kuromaan eroa umpeen.

- Jos palkkaohjelmaa ei tuolloin olisi toteutettu, erot julkisen ja yksityisen sektoreiden välillä olisivat entisestään kasvaneet.

Yhteisessä rintamassa

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Ammattiliitto JYTY sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL painottivat yhteisessä tiedotustilaisuudessa palkkaratkaisujen tärkeyttä, jotta julkisen sektorin pito- ja vetovoimaa saadaan parannettua. Nyt monilla aloilla on työntekijöistä pula, eli tämä ei ole yksinomaan hoitajia koskeva ongelma.

- On tärkeää, että saamme kunnon palkankorotukset ja monivuotisen palkkaohjelman, jotta saamme pidettyä osaavasta työvoimasta kiinni. Työvoimavajetta on kaikissa ammattiryhmissä, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Hän korostaa, että julkisella sektorilla eri ammattiryhmät työskentelevät yhdessä ja roolina on tukea toinen toisiaan – ja tämä heijastuu potilasturvallisuuden lisäksi esimerkiksi perheiden ja lasten hyvinvointiin.

Ammattiliitto JYTYn puheenjohtaja Jonna Voima tähdentää, että julkisella sektorilla on monia matalapalkkaisia ammattiryhmiä. Esimerkiksi hän poimii hoitoalan tukipalveluhenkilöstön, joka omalta osaltaan mahdollistaa potilaiden hyvän hoidon.

- Näillekin ryhmille kuuluvat palkankorotukset.

JUKOn toiminnajohtaja Maria Löfgren muistuttaa, että työvoimapula on haaste koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja myös kaikkinensa hyvinvointipalveluille.

- Siksi eri ammattiryhmiä ei saa asettaa toisiaan vastaan rahoituksesta riitelemään. Solidaarisuutta on se, että korotukset tulevat kaikille. Ei voi olettaa, että toiset jäisivät ilman kun korotukset kohdennettaisiin muualle.

Perhevapaat ja työhyvinvointi keskeisiä

Maria Löfgrenin mukaan palkka-asioiden lisäksi JUKOn yksi keskeinen neuvottelutavoite liittyy 1. elokuuta voimaan tulevaan perhevapaauudistukseen.

- On selvää, että haluamme edistää tasaisempaa perhevapaan jakautumista – myös palkkauksen näkökulmasta.

Liittojen mukaan myös työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii toimenpiteitä.

- Rahaa tarvitaan lisää, mutta se ei yksistään autuaaksi tee. Työhyvinvointiohjelmaan täytyy panostaa entisestään, Päivi Niemi-Laine sanoo.

Hyvinvointialueilla palkat harmoniaan

Hyvinvointialueiden palkkojen harmonisointi on tulossa eteen hyvin nopealla aikataululla. Jättimäisessä siirtymässä yli 170 000 työntekijää vaihtaa työnantajaa, ja paljon muitakin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, esimerkiksi pelastustoimi, tukipalveluiden työntekijöitä sekä koulukuraattorit ja -psykologit.

Palkkaharmonisoinnin osalta kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat yhteisessä työssä edistämässä julkisen sektorin työntekijöiden asemaa.

- Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella, joten palkkatason on säilyttävä kaikilla vähintään ennallaan. Samasta työstä on maksettava sama palkka. Henkilökohtaiseen suoritukseen liittyviä lisiä voi totta kai olla, mutta peruspalkka ei voi olla erilainen. Harmonisointi tulee tehdä oikeuskäytännön mukaisesti eli korkeimpiin palkkoihin, Jonna Voima kiteyttää.

Teksti | Riitta Ryynänen JUKO Kuva | Riku Holm JUKO