13.6.2025
Neuvottelutulos valtion virka- ja työehtosopimuksesta saavutettiin vappuaattona 30. huhtikuuta. JUKOn hallinto hyväksyi tuloksen 2. toukokuuta ja muut pääsopijajärjestöt kolme päivää myöhemmin.
Tämän jälkeen vuorossa olivat valtioneuvosto ja eduskunta, jotka perinteiseen tapaan vahvistivat neuvottelutuloksen, jonka jälkeen sopimus syntyi virallisesti.
Voimaan kolmivuotinen sopimus tuli takautuvasti 1. maaliskuuta ja se päättyy 29. helmikuuta 2028, jos osapuolista kukaan ei päätä irtisanoa sitä kahden vuoden jälkeen.
Sopimus on osoitus oikeudenmukaisuudesta. Pitkä työrauha antaa myös mahdollisuuden kehittää virastojen työoloja yhdessä työnantajan kanssa, jos tahtoa löytyy.
Neuvottelutulosta edelsi vaikea ja sinnikkyyttä vaatinut neuvottelu- ja sovittelurupeama.
Sopimuksen saavuttamiseksi JUKO, JHL ja Pro järjestivät kaksi lakkoa, kolmannesta lakkovaiheesta ehdimme jättää varoituksen. Tätä lakkoa siirrettiin, mutta lopulta neuvottelutulos syntyi ennen kuin lakko ehti alkaa.
Valtiolla lakkoiltiin nyt ensimmäistä kertaa 40 vuoteen. Poliisien lakosta ehti vierähtää peräti puoli vuosisataa.
Myös virkariitalautakunta oli kutsuttu koolle ensimmäisen kerran vuosiin, mikä osaltaan kertoo neuvottelukierroksen poikkeuksellisuudesta.
Valtio työnantajana suhtautui palkansaajien tavoitteisiin aluksi erittäin nuivasti.
Tekstitavoitteille heilautettiin lähinnä lämmintä kättä ja palkankorotuksista esillä oli vain yksi hyvin alhainen tarjous, jo tutuksi tullut 6,3 prosenttia.
Suuri arvo jatkon kannalta on sillä, että lopulta sopu syntyi ilman sovittelijaa osapuolten kesken.
Sopimuspöydässä voi olla riitaa, mutta pöytää ei pidä jättää riitaisana. Samat henkilöt tai vähintään organisaatiot istuvat vastakkain uudelleen ja useissa yhteyksissä.
Sopimuksen parantaminen on kuin pitkä polkujuoksutapahtuma, jossa on välillä helpompia pätkiä, välillä rämmitään suossa ja painellaan ylämäkeen.
Tämä kevät näytti, että paras mahdollinen lopputulos saavutetaan sinnikkäällä yhteisellä työllä. Valtion henkilöstö koki vahvasti koko neuvottelukierroksen ajan, että vaatimus palkankorotuksista on oikeutettu.
Sisäistä viestintäämme vahvistimme useilla kokouksilla, infoilla, luottamusmies- ja lakkopäällikkökirjeillä sekä JUKOn uutiskirjeillä.
JUKO-liittojen mittaamattoman arvokas viestintä neuvottelukierroksella varmisti, että valtiolla henkilöstö tiesi miksi ja miten sopimusta puolustetaan.
Lakko ei ole koskaan tavoite eikä päämäärä, vaan laillinen keino edesauttaa neuvottelutuloksen syntymistä.
Valtion henkilöstö oli sitoutunut puolustamaan oikeudenmukaisuutta tänä keväänä myös lakoilla. Siitä vielä kerran iso kiitos kaikille itsensä likoon laittaneille.
Lakoilla oli neuvottelujen onnistumisen kannalta keskeinen merkitys.
Uusi sopimus on sellainen, jonka valtion henkilöstö ansaitsi. Se on oikeudenmukaisuuden voitto.
Tuleva syksy ja lähivuodet näyttävät, miten hyvin sopimus kestää aikaa, mutta juuri nyt voimme hyvin mielin siirtyä sopimuksen kanssa kesän viettoon.
Minna Salminen
Kirjoittaja on JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö.
Mikä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO?