Määräaikaiselle työsopimukselle on oltava aina perusteltu syy. Laki on selkeä: jos työnantaja ei pysty osoittamaan perusteltua syytä määräaikaisuudelle, työsopimus on voimassa toistaiseksi. Tämä työsopimuslain peruslähtökohta koskee myös yliopistoja.

Laki ei salli myöskään ketjuttamista eli toistuvia määräaikaisia työsopimuksia, jos niiden määrä tai yhteenlaskettu kesto tai sopimuksien muodostama ketju osoittaa, että tarve työvoimalle on pysyvä.

Vaatimus perustellusta syystä on niin vahva, että sen pitää olla olemassa aina, kun määräaikaisuus solmitaan työnantajan aloitteesta – tärkeää on kuitenkin huomata, että syyn ei tarvitse olla jokaisessa sopimuksessa sama.

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö edellyttää, että kullekin sopimukselle on perusteltu syy. Esimerkki: Työntekijälle on tehty neljä peräkkäistä määräaikaisuutta. Lain vaatima perusteltu syy puuttuu sopimuksesta kaksi, mutta muissa se on ollut olemassa. Työsuhde on muuttunut toistaiseksi voimassa olevaksi alkaen toisesta sopimuksesta.

Sillä ei ole merkitystä, että sopimuksille kolme ja neljä löytyy perusteltu syy. Jo ennen niitä työsopimus on muuttunut toistaiseksi voimassa olevaksi, eikä sitä voi palauttaa määräaikaiseksi ilman työntekijän suostumusta.

Milloin määräaikaisuus on sallittu?

Työsopimuksen voi solmia määräaikaisena, kun kyse on määrätyn työkokonaisuuden tekemisestä tai lyhytaikaisesta työstä, jota työnantaja ei teetä jatkuvasti.

Työssäni näen määräaikauuden perusteena usein projektin. Pelkkä työn nimeäminen ”projektiksi” ei ole kuitenkaan riittävä peruste määräaikaisuudelle, sillä määräaikaiselta työltä edellytetään ajallisesti ja sisällöllisesti rajattavissa olevaa kokonaisuutta. Tällainen voi olla esimerkiksi väitöskirjatyö.

Usein hyväksyttäviä syitä määräaikaisuudelle ovat selvästi kausiluontoinen työ, yksilöity tilaustyö, työhuippujen tasaaminen tai uuden toiminnan aloittamisesta johtuva kysynnän vakiintumattomuus. Myös sijaisuus on hyvä esimerkki sallitusta perusteesta.

Kuka on sijainen?

Sijainen palkataan väliaikaisesti työstä poissaolevan henkilön paikalle. Väliaikaisia syitä ovat esimerkiksi loma tai sairaus, mutta yhtä hyvin opinto- tai perhevapaa. Sijaisuus on pystyttävä myös yksilöimään.

Määräaikaisuuden perusteena sijaisuus ei ole sallittu, jos sen kautta pyritään kiertämään toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työsuhdeturvaa. Tilanne arvioidaan aina yksilön kannalta ja kokonaisuutena. Sijaisuuden edellytykset eivät välttämättä täyty, jos työnantajalla on tietyssä tehtävässä vuosikausia jatkuva tarve sijaiselle.

Pätevä syy määräaikaisuudelle voi olla myös erilaiset harjoittelut. Tämän lisäksi esimerkiksi 68-vuoden eroamisiän saavuttaneiden kanssa voidaan solmia määräaikaisia sopimuksia. Pitkäaikaistyöttömän kanssa voi tehdä työsopimuslain tarkoin määrittelemin edellytyksin määräaikaisen työsopimuksen.

Epäpätevyys on vain harvoin hyväksyttävä syy määräaikaisuudelle, jos pätevyysvaatimukset eivät perustu suoraan lakiin.

Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen edellyttää lähtökohtaisesti aina työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. Jos työvoiman tarve on pysyvä, työsopimus on tehtävä toistaiseksi voimassa olevaksi.

Ulkopuolinen rahoitus ja määräaikaiset työsuhteet

Ulkopuolisella rahoituksella toteutettaviin projekteihin palkataan usein määräaikaisia työntekijöitä, koska rahoituksen jatkuminen on epävarmaa.

Korkein oikeus on käsitellyt tällaisten määräaikaisuuksien laillisuutta useamman kerran. Virkasuhteisten osalta määräaikaisuuksia on käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Oikeustapaukset osoittavat, että ulkopuolista rahoitusta määräaikaisuuden perusteena on vaikea arvioida tietyissä tilanteissa. Olemassa olevan oikeuskäytännön perusteella voi kuitenkin todeta, että pääsääntöisesti ulkopuolinen rahoitus ei riitä yksin määräaikaisuuden perusteeksi.

Ulkopuolista rahoitusta arvioitaessa on keskeistä selvittää, miten rahoitus vaikuttaa määräaikaiseen tehtävään. Arvioinnissa on myös huomioitava, aiheuttaako epävarmuus ulkopuolisen rahoituksen päättymisestä olennaisesti suuremman uhan kuin mitä kuuluu työnantajan tavanomaisiin vastuisiin ja riskeihin.

Määräaikaisuus on perusteeton, jos rahoituksen päättymisen uhka määräaikaisessa työsopimuksessa ei poikkea siitä, mitä se on esimerkiksi suhdannevaihtelujen vuoksi toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.

Ulkopuolinen rahoitus ja työn projektiluonteisuus eivät ole perusteltuja syitä määräaikaiselle työsopimukselle, jos voidaan osoittaa, että työ on pysyväisluontoista ja projektin voidaan ennakoida jatkuvan useamman vuoden. Näin on myös silloin, kun ulkopuolinen rahoitus on jatkunut pitkään ja perustuu jo lähes vakiintuneeseen käytäntöön.

Onko määräaikaisuudelleni laillinen peruste? Kuka selvittää tilanteeni?

Valitettavan usein yliopistoissa määräaikaiset työsuhteet ovat erittäin lyhyitä, ja niistä muodostuvat urapolut siksi katkonaisia. Määräaikaisten työsuhteiden osuus yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on edelleen reilusti yli puolet.

Henkilöstö kokee määräaikaisuudet stressaavina, sillä ne luovat epävarmuutta tulevaisuudesta ja haittaavat pitkäjänteistä työskentelyä. Määräaikaisuudet vaikuttavat myös yksityiselämään, esimerkiksi mahdollisuuteen saada asuntolaina tai päätökseen perustaa perhe.

JUKOssa ja liitoissa voimme puuttua perusteettomiin määräaikaisiin työsuhteisiin, jos niissä työskentelevät nostavat asiansa esille.

Jos sinulle on tehty useita peräkkäisiä määräaikaisuuksia ja arvelet, että jollekin määräaikaiselle työsopimuksellesi ei ole perusteltua syytä tai haluat varmistaa tilanteesi, ota yhteyttä jukolaiseen luottamusmieheen ja pyydä häntä käymään läpi sopimukset. Luottamusmiehemme auttavat ja tukevat kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.

Luottamusmies antaa sinulle perustellun näkemyksen ja konsultoi tarvittaessa liittosi asiantuntijoita. Luottamusmies käy vakinaistamisneuvottelut työnantajasi kanssa. Jotta luottamusmiehelle jää riittävästi aikaa toimia, hänen kanssaan kannattaa keskustella hyvissä ajoin ennen työsuhteen päättymistä. Asiaasi on mahdollista hoitaa myös tämän jälkeen, mutta mieluummin liian varhain kuin myöhään.

Määräaikaisuus käsitellään aina yhteisymmärryksessä kanssasi ja halutessasi sinulla on oikeus keskeyttää prosessi. Luottamusmies neuvottelee puolestasi, eikä määräaikaisuuden perusteiden esille nostaminen ole negatiivista tai noloa. Se kertoo, että olet sitoutunut yliopistoon ja että haluat myös jatkossa antaa ammattitaitosi juuri kyseisen organisaation hyödyksi.

Määräaikaisuuksien vähentäminen onnistuu vain, jos kaikki ketjussa toimivat. JUKO ja liitot pyrkivät parantamaan tilannetta lisäämällä tietoa oikeudesta selvittää määräaikaisuuden perusteet ja säännöllisesti tehtävillä tarkasteluilla.

JUKOn neuvottelemat yliopistosektorin työehtosopimukset tarjoavat erinomaisen, maksuttoman keinon tuoda määräaikaisuuden perusteet arvioitaviksi, eikä tätä mahdollisuutta kannata jättää käyttämättä.

Lue myös Yliopistot lisäävät koulutuspaikkoja, opetustyön määrä kasvaa – JUKO muistuttaa määräaikaisten suuresta joukosta, yli puolet opetus- ja tutkimushenkilöstöstä puurtaa pätkätyössä (päivitetty 4.9.2020)