Maaliskuussa Suomen ja muun maailman yllätti nopeasti etenevä koronapandemia. Yhteiskunta koki sotavuosien jälkeen täysin poikkeukselliset sulkutoimet, alkoi mahdollinen uuden normaalin aika.
Emeritusprofessori Kari Enquist totesi kolumnissaan – mitä pikimmin tajuaa, ettei maailma palaa entiselleen, sitä parempi (Yle 20.8.2020). Enquist on oikeassa: eilistä ei voi elää uudelleen, mutta nähtäväksi jää, millaisia muutokset ovat. Esimerkiksi työelämä voi kehittyä koronakokemuksen jälkeen paljon myös parempaan suuntaan.
Fakta on, että niin Suomen kuin maailman talous koki jyrkän alamäen keväällä ja talouden haasteet jatkuvat mahdollisesti pitkään. On toimialoja, jotka ovat romahtaneet, mutta myös aloja, jotka ovat kokeneet ennen näkemättömän nousun. Kokonaisuus on kuitenkin tällä hetkellä pahasti pakkasella.
Kun yksityinen sektori kokee taantuman, se heijastuu muun muassa verotulojen katoamisen vuoksi julkiseen sektoriin. Jämsän Kaipolan paperitehtaan lakkauttaminen vaikuttaa monella tavalla niin Jämsän kuin ympäristökuntien talouteen. Jos tällaiset uutiset jatkuvat, kuntasektori on yt-kierteessä ja kunnallisten palvelujen taso laskee vääjäämättä.
Koronan vuoksi yli sata kunnallista työnantajaa päätyi yt-neuvotteluihin viime keväänä. Tuhansia jukolaisia oli yt:n piirissä ja tuhansia päätyi lomautetuiksi, osa-aikaistetuiksi tai irtisanotuiksi.
Koronatilanne iski niin nopeasti, että neuvotteluja käytiin ja päätöksiä tehtiin osin paniikin vallassa. Kunnille toimitetut ohjeet oli valmisteltu hätiköiden ja mutkia oikoen. Jukolaiset luottamusmiehet joutuivat kohtuuttomaan tilanteeseen vastatessaan edustettaviensa laillisista ja sopimuksiin liittyvistä oikeuksista, kun hetken aikaa tuntui vallitsevan täydellinen villin lännen meininki.
Kevät antoi meille tulevaan paljon oppia ja kehitettävää. Täysin odottamaton koronakatastrofi oli paremmin hallittavissa niissä työyksiköissä, joissa yhteistoiminta oli jo valmiiksi kunnossa. Asioita vietiin eteenpäin tilannetta yhdessä arvioiden ja vaihtoehtoja punniten.
Sulkutoimien vuoksi pysäytettyinä olleista tehtävistä siirrettiin henkilöitä koronan vuoksi lisääntyneisiin tehtäviin. JUKOn ja muiden pääsopijoiden yhdessä kuntatyönantajan kanssa laatima etätyöohjeistus otettiin käyttöön laajasti.
Koronakevät osoitti koulutettujen henkilöstönedustajien arvon
Ay-liikettä on helppoa arvostella vanhakantaiseksi ja aikansaeläneeksi, mutta koronakevät nosti esiin erityisesti sen, miten tärkeää on, että työyksiköissä on osaavat ja koulutetut henkilöstön edustajat.
”Mustan joutsenen” eli täysin odottamattoman tilanteen iskiessä päälle koronan muodossa sekä työnantajille että erityisesti työntekijöille oli korvaamatonta, että JUKOn paikalliset edustajat pitivät JUKOn toimiston kanssa huolta lain ja sopimusten noudattamisesta.
Palaan vielä Enquistin kolumniin. Se, että kaikki oli ennen aina paremmin, ei ole ollut koskaan kiveen hakattu viisaus. Niin paljon kuin koronapandemia toikin murhetta ja epävarmuutta, se myös pakottaa työelämää uudistumaan ja toteuttamaan jo olemassa olevia kehittämisiaihioita.
Yhteistoiminta tarkoittaa vain pieneltä osin henkilöstön vähentämiseen liittyviä negatiivisia toimia. Yhteistoimintaa on pidettävä yllä ja kehitettävä. Näin työyhteisöt voivat paremmin varautua muutoksiin – ovat ne millaisia tahansa. Lappeenranta-seminaarissa JUKOn pääluottamusmies Olli Qvintus sanoi sen osuvasti: ”Jos haluat mennä nopeasti, mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle, mene yhdessä."
