Itä-Suomen yliopiston pääluottamusmies Antero Puhakka tuntee ay-toiminnan paitsi opetustyönsä myös luottamusmiesuransa ansiosta. Hän suosittelee luottamushommia myös muille: siinä näkee aitiopaikalta työpaikkansa koko toimialan, ja samalla omat neuvottelutaidot kehittyvät.
Mikä luottamusmiestoiminnassa on palkitsevinta?
Pääsen vaikuttamaan konkreettisesti niin valtakunnallisiin kuin paikallisiinkin asioihin. Olen ollut mukana kehittämässä 30 000 henkilölle uutta palkkausjärjestelmää. Lisäksi sain osallistua taustatyöhön, joka johti lakimuutokseen: Kolmansista maista tulleen, tohtorintutkinnon Suomessa suorittaneen henkilön mahdollisuudet etsiä Suomesta töitä väittelemisensä jälkeen olivat aiemmin kiinni oleskelulupatyypistä. Nyt kaikilla on mahdollisuus hakea töitä vuoden ajan valmistumisensa jälkeen.
Omassa yliopistossamme tein kollegani kanssa esimerkiksi selvityksen apulaisprofessorien tutkimus- ja opetustyöhön käytettävissä olevasta työajasta. Muutamat hankalat käytännöt estivät yliopiston tavoitteiden toteutumista. Kun annoimme selvityksemme tiedot johdolle, työnantaja paransi käytäntöjä.
Mitkä ovat työsi tärkeimmät johtotähdet?
Kehitämme työpaikallani luottamusmiestoiminnasta proaktiivista ja haluamme ratkaista kysymyksiä ennen kuin niistä tulee laajempia ongelmia. Markkinoimme toimintaamme työpaikan kehittämisenä myös työnantajalle. Avainasioita ovat kehittäminen, yhteistyö ja pitkäjänteisyys.
Kehittäminen onnistuu, jos siihen on resursseja – ja meillä onneksi on. Minulle on tärkeää, että laitokselleni kompensoidaan luottamustehtävääni käyttämä työaika. Sijainen pystyy hoitamaan osan opetustunneistani kompensaatiokorvauksen avulla. En myöskään halua käyttää koko työaikaani luottamusmiestyöhön, vaan myös opetan ja olen mukana tutkimustyössä.
Toisaalta luottamustehtävät vievät niin paljon aikaa, että professuurit ja muun tieteellisellä uralla etenemisen voi unohtaa, koska tutkimustyölle ei jää paljon aikaa. Mutta tämä on ollut tietoinen ratkaisu: panostan nyt tähän luottamustehtävääni.
Mitä neuvoja annat aloittavalle luottamusmiehelle?
Kannattaa lähteä mukaan toimintaan jo oman uran rakentamisenkin vuoksi. Tässä työssä näkee asioita laajemmin kuin perustyössä. Samalla avautuu hieno näköala koko koulutus- ja tiedepolitiikan kenttään.
Tässä oppii, miten organisaatiossa voi parhaiten vaikuttaa – ja kun pystyy vaikuttamaan asioihin, siitä saa myös itse. On hienoa, kun voin auttaa ja vaikuttaa siihen, että muilla on helpompaa. Samalla omat neuvottelutaidot kehittyvät.
Koulutukset ovat tärkeitä uusille luottamusmiehille, eli niihin kannattaa osallistua. Itse olen ollut myös kouluttamassa uusia luottamusmiehiä. Pitkäaikainen luottamusmiesurani, yliopistotyöhön liittyvä tutkimustyöni sekä taustani yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtorina on antanut hyvän pohjan myös muiden kouluttamiseen.
Missä on tällä hetkellä eniten kehitettävää?
Yksi keskeinen haaste yliopistoissa on määräaikaisten työntekijöiden suuri osuus henkilöstöstä. Kun jopa 60–70 prosenttia työntekijöistä on määräaikaisia, järjestelmä on epäoikeudenmukainen ja tehoton. Tämä on iso ja merkittävä asia, joka pitäisi saada muutettua koko yliopistosektorilla.
Uusi tärkeä ryhmä ovat ulkomaalaiset työntekijät, jotka tarvitsevat paljon tietoa Suomen työelämästä ja sen käytännöistä. Järjestämme työpaikallamme englanninkielisiä työelämäkursseja, joilla kerromme suomalaisesta työelämästä laajemminkin. Pääpaino on kuitenkin oman työpaikkamme toimintakäytäntöjen selvittämisessä ja luottamusmiesroolin avaamisessa. Tällä hetkellä suuri osa Tieteentekijöiden liittoon liittyvistä onkin ulkomaalaistaustaisia, esimerkiksi tutkijoita, opettajia tai akateemisia asiantuntijoita.
Antero Puhakka