Asta Asikainen: Tässä työssä ei jaeta pikapalkintoja

Pääluottamusmies Asta Asikainen toimii valtion sektorilla.

JUKOlaista luottamusmieskokemusta arvostavat myös työnantajat. Asta Asikainen on siirtynyt uusiin haasteisiin, eikä siksi toimi enää luottamusmiehenä. Astalle kiitos hyvästä työstä henkilöstönedustajana.

Luottamusmiestoiminta on maratonjuoksua, ei nopea pyrähdys, sanoo ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen valtakunnallinen pääluottamusmies Asta Asikainen. Pitkät yt-neuvottelut irtisanomisineen olivat hänelle luottamustoimen korkeakoulu. Muutokset jatkuvat: ELY-keskukset lakkaavat maakuntauudistuksen toteutuessa.

Missä asioissa olet luottamusmiehenä mielestäsi onnistunut?

Onnistumisina koen ne hetket, kun saan jäseneltä palautetta, että olen voinut olla avuksi. Tärkeää on myös se, että voin osaltani parantaa henkilöstön asemaa tai vähentää palkkauksellista ja muuta eriarvoisuutta. Taannoin minun tulkintani työntekijän palkkausasiassa voitti työtuomioistuimessa, ja sitäkin pidän onnistumisena. Samoin minua ilahduttaa, kun huomaan, että minua kuunnellaan neuvotteluissa ja voin vaikuttaa asioihin.

Luottamusmiestoiminta pitää hahmottaa maratonjuoksuksi. Pikapalkintoja eli nopeita onnistumisia ei ole tässä työssä juurikaan luvassa, sillä yleensä todellisiin muutoksiin johtavista asioista saa keskustella ja neuvotella usein ja pitkään.

Mitä asioita et ole onnistunut viemään vielä läpi, vaikka olisit halunnut?

ELY-keskusten palkkausjärjestelmän siirtymäkauden vähennykseen en ole pystynyt vaikuttamaan vielä niin, että se olisi maksettu, mutta minun tehtäväni on viedä asiaa sitkeästi eteenpäin ja kertoa, ettemme ole tyytyväisiä tilanteeseen. ELY-keskukset syntyivät viidestä virastosta vuonna 2010, ja näiden kaikkien virastojen henkilöstön palkkaus harmonisoitiin niin, että saman tasoisesta työstä maksettaisiin sama palkka. Tämä ei ole kuitenkaan toteutunut, vaan palkkaukselliset erot voivat olla todella isoja, jopa useita satoja euroja kuukaudessa.

Koska siirtymäkauden vähennyksestä on sovittu yhdessä, ei työnantaja tee virhettä, eikä asiaa voi riitauttaa. Kulunut aika on kuitenkin kohtuuton. Muissakin virastofuusioissa siirtymäkautta on käytetty, mutta en usko, että missään näin pahasti ja pitkään. Vuonna 2011 ajattelimme, että siirtymä kestäisi ehkä muutaman vuoden, mutta nyt on kulunut jo seitsemän vuotta. Tämän asian korjaamiseen tarvittaisiin vuositasolla noin viisi miljoonaa euroa. Se on iso raha, mutta palkkaeriarvoisuus on asia, joka hiertää eniten talon sisällä – ja ymmärrettävästi.

Mitkä muut asiat työpaikoilla tällä hetkellä puhuttavat?

ELY-keskuksissa kävi aikamoinen myllerrys vuonna 2014, jolloin oli isot, kahdeksan kuukautta kestäneet yt-neuvottelut ja 250 työntekijää irtisanottiin. Tuo oli itsellenikin varsinainen korkeakoulu, sillä olin juuri aloittanut pääluottamusmiehenä. Vastuu painoi, mutta ei auttanut kuin mennä vänrikki Koskelana etulinjassa eteenpäin ja yrittää parhaansa.

Ja jälleen ELY-keskukset ovat kovassa myllerryksessä maakuntauudistuksen sekä muiden hallinnonuudistusten, kuten valtion lupa- ja valvontaviraston (LUOVA) ja liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) uudistusten, takia. ELY-keskukset lakkaavat maakuntauudistuksen toteutuessa – tavoitteena hallituksella on nyt vuosi 2021. Muutos on siis jatkuvaa, ja epävarmuus rassaa, kun ei tiedetä, mitä on tulossa ja mikä on tulevaisuus. Olemme kuin löysässä hirressä, ja moni oireilee – yksi ilmentää pahaa oloa käpertymällä, toinen turtuu eikä halua kuullakaan asiasta.

Jatkossa onkin pidettävä huolta siitä, että aikanaan siirtyminen hoidetaan työntekijöiden kannalta mahdollisimman kivuttomasti ja henkilöstön asema muutoksessa turvataan. Tässä myös minun on pääluottamusmiehenä pystyttävä ennakoimaan asioiden kulkua.

Edustat nyt yli tuhatta jukolaisiin liittoihin kuuluvaa jäsentä. Miten pyrit vielä lisäämään järjestäytymisastetta?

Jäsenten pitää kokea, että järjestäytymisestä on heille hyötyä. Yleensä ihmiset eivät hahmota, että heillä nyt olevat työsuhde-edut – kuten työaika tai lomat – eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan ammatillinen järjestäytyminen on edistänyt niitä todella paljon. Edelleenkin voimme vaikuttaa asioihin vain, jos järjestäytymisaste on korkea. Liittoon kuulumisen hyötyjä pitääkin tuoda esille kerta toisensa jälkeen, mutta asiasta ei pidä saarnata, vaan täytyy antaa työntekijöiden itsensä oivaltaa asia.

Millaiseen JUKOn koulutukseen olet osallistunut ja mitä olet siitä saanut?

Luottamusmiehen peruskurssia vuodelta 2010 muistelen edelleen lämmöllä. Vaikuttaminen ei ollut minulla alussa ihan hanskassa, ja kurssilla koin valaistumisen: ahaa, näin nämä asiat hoidetaan. Ymmärsin, mihin voin vaikuttaa ja milloin asioita kannattaa lähteä edistämään. Kurssilta saa siis hyvän työkalupakin. Luottamusmiesten peruskurssille olisi hyvä järjestää vuoden kahden päästä myös kertauskurssi.

Pääluottamusmiehenä ehdin harvoin käydä koulutuksessa, mutta pari kertaa vuodessa osallistun JUKOn pääluottamusmiesten neuvottelupäiviin. Niissä tärkeintä on tavata muita valtiolla toimivia pääluottamusmiehiä ja hahmottaa, millaisia ajankohtaisia kysymyksiä eri virastoissa on meneillään.

Asta Asikainen

  • JUKOn pääluottamusmies, ELY-keskukset sekä KEHA-keskus eli ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus vuodesta 2014 lähtien.
  • Ylitarkastaja, ympäristönsuojelu, ELY-keskus. Nyt valtakunnallinen päätoiminen pääluottamusmies. Edustaa eri puolilla Suomea olevaa noin 1100 työntekijän joukkoa.
  • Oma liitto: Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry.