Blogi | Tuottavuusohjelma muuttui valtiolla rajuksi säästöohjelmaksi yhdessä yössä

Hallitus on päättänyt toteuttaa valtiolla mittavan tuottavuusohjelman osana säästöjä.

JUKOa on kuultu muiden pääsopijajärjestöjen kanssa tuottavuusohjelman valmistelussa. JUKOn esillä pitämä ajatus on ollut ennen kaikkea, että valtiolla mitattaisiin aidosti tuottavuuden kehitystä ja että virastoille sallittaisiin erilaiset keinot lisätä tuottavuuttaan.

Tästä oli pitkään yhteinen näkemys, kunnes kaikki muuttui.

Kun tuottavuusohjelmasta tulee nyt pelkkä säästöohjelma, ei todellista vaikutusta nähdä ja tulevina vuosina henkilöstömäärää joudutaan todennäköisesti jälleen kasvattamaan.

Näin siksi, että henkilöstöä ei poistu tasaisesti tehtävistä, joihin löytyy virastosta korvaava tekijä tai tehtävistä, jotka voidaan lopettaa kädenkäänteessä.

Valtiolla henkilöstön määrä on kasvanut vuoden 2017 jälkeen, jolloin se kävi alimmillaan 72 000 henkilössä. Pidemmällä aikavälillä henkilöstömäärä on vähentynyt merkittävästi.

Vuoden 2017 jälkeen valtiolle on tullut lisää noin tuhat henkilöä vuodessa samalla, kun tehtävät ovat lisääntyneet ja esimerkiksi turvallisuustilanne heikentynyt merkittävästi.

Muun muassa Helsingin Sanomat kirjoitti näyttävästi jo noin vuosi sitten, että valtion henkilöstön määrä paisuu. Valtiovarainministeriön johto painotti, ettei valtiolla ohjata virastojen henkilöstömääriä ylhäältä.

Tämä ei aivan pidä paikkaansa, sillä henkilöstöä on lisätty tarkoituksella esimerkiksi työvoimapalveluihin ja turvallisuustehtäviin. Toki on todettava, että virastoilla itsellään on usein paras käsitys siitä, miten tehtävät pystytään hoitamaan lakien ja asetusten mukaisesti ja kuinka paljon se vaatii henkilöstöä.

Henkilöstön määrään ovat nyt puuttuneet niin valtiovarainministeriön budjettipuolen virkamiehet kuin poliittiset päättäjät. Yhteiseksi totuudeksi on muodostumassa ajatus, että tässäpä oivallinen keino säästää, kun palataan kuuden vuoden takaiseen matalimpaan henkilöstön määrään.

Näinkö se sitten menee? JUKOn mielestä ei. Valtion henkilöstömäärä on edelleen varsin pieni ottaen huomioon, mitä sillä saadaan aikaan.

Määrää arvioitaessa on syytä ottaa huomioon, että turvallisuussektori muodostaa valtion henkilöstöresursseista lähes puolet, ja loputkin henkilöstöstä tekee lakisääteisiä tehtäviä.

Hallintomme tehokkuus on arvioitu useissa kansainvälisissä vertailuissa ketteräksi. Kun nyt on päätetty etsiä säästöjä, se on ehdottomasti tehtävä yhdessä henkilöstön kanssa niin, että hallinnonalojen erityispiirteet ja lähtötilanteet tulevat huomioiduksi.

Euroopan Unioni, tiukentunut turvallisuustilanne ja muun muassa jäsenyys Natossa ovat tuoneet Suomelle paljon uusia vastuita ja velvoitteita ja tuovat myös jatkossa.

Virkakunta pakertaa Suomen näkökulmasta keskeisiä päätöksiä toimeenpantaviksi, mutta vaikuttaa myös päätösten valmisteluun.

Sellainenkin käsitys voi jollain olla, että ministeri heilahtaa kokouksiin kaikkitietävänä ja kokonaisuuden heti hallitsevana supernaisena tai -miehenä.

Todellisuudessa kaikessa Suomen kannalta keskeisessä vaikuttamisessa virkakunnalla on tärkeä tehtävä asioiden valmistelussa.

Virkamiehen työsarka on hengästyttävä. Valmisteluun kuuluvat erilaiset vaikutusten arvioinnit, kuulemiset ja näkökulmien huomiointi.

Päätöksiin kuuluu lakien ja asetusten huomiointi, oikeustapausten osaaminen, perustelujen kerääminen, yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen, käännökset– ja avoimessa oikeusvaltiossa myös tiedottaminen ja monikanavainen viestintä.

Tuottavuusohjelmalla olisi ollut mahdollista löytää tapoja, joilla valtionhallinnossa toimitaan nykyistä paremmin. Valtionhallintoon kohdennetaan kuitenkin nyt niin isot vuosittaiset säästöt, ettei niitä pysty toteuttamaan ilman, että sillä on negatiivisia seurauksia palveluihin ja henkilöstön jaksamiseen.

Minna Salminen | kirjoittaja on JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö

Sinua saattavat kiinnostaa myös

JUKO: Säästöt erityisesti hyvinvointialueilla ja valtiolla vaikuttavat välittömästi kansalaisten lakisääteisiin palveluihin | 16.4.2024

Paikallisen sopimisen nykytila valtiolla riittää | 22.3.2024

Blogi | Hallitus haluaa kädenjälkensä valtionhallintoon | 21.6.2023

Mikä JUKO?

• Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
• Missiona hyvinvoiva työelämä.

Julkisalan asiantuntija, esihenkilö- tai johtotehtävissä työskentelevä: löydä akavalainen/jukolainen liittosi!