Blogi | Hallitus haluaa kädenjälkensä valtionhallintoon

Uuden hallituksen ohjelmaa on ruodittu ankarasti etenkin työelämäkirjausten osalta. Esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, irtisanomisen helpottaminen ja sovittelutoiminnan muutokset tuntuvat kohtuuttomalta hinnalta, kun hallitus tavoittelee leikkauksilla talouden tasapainottamista.

Ohjelma sisältää myös lukuisia valtionhallintoa koskevia kirjauksia, joista merkittävin on kaikille hallinnonaloille jyvitetty yhteensä 243 miljoonaan euroon kipuava leikkaus.

Hallinnonalojen tuottavuusohjelmien valmistelu ja toimeenpano alkanee heti ja se tulee voimaan vuodesta 2025 lähtien. Tuottavuusohjelmat sisältäisivät rakenteellisia toimia, tulojen lisäämistä, digitalisaation hyödyntämistä, toimitilojen käytön tehostamista sekä tehtävien uudelleenjärjestelyjä. Vaikka kokonaisuuteen sisältyvät valtion virastojen toimintamenojen lisäksi muun muassa Kansaneläkelaitos, Metsähallitus, vaalimenot sekä muita toimintamenotyyppisiä momentteja, ne ovat virastoille iso kolaus.

Valtionhallintoa on vuosien saatossa sliipattu, joten varsinaista löysää leikattavaa ei löydy.

Toimitiloista löydettäneen jonkin verran säästöjä, edellinen hallitus on jo käynnistänyt tämän hankkeen. Uusi hallitus luottaa digitalisaatioon ja selvittää muun muassa automaattiset viranomaispäätökset. Tehtäviä voidaan tiettyyn pisteeseen asti järjestellä uudelleen, mutta jokaisessa hallinnossa ollaan jo nyt tiukalla.

Lisäksi on muistettava, että myös virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin liittyy työelämän oikeuksia. Virkamies nimitetään aina tiettyyn virkaan kelpoisuusehtoineen, eikä viran yksipuolinen muuttaminen ole poliittinen päätös.

Valtio tavoittelee hallitusohjelmassaan hyvää työnantajuutta ja johtamista. Hyvä työnantaja voisi ensi töikseen vakinaistaa valtiolla määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa olevat nuoret naiset, jotka ylikorostuvat tilastoissa. Pelkona tosin on toiveen vesittyminen, sillä hallitusohjelmaan on toisaalle kirjattu, että vuoden mittaisia määräaikaisia työsuhteita voi solmia ilman perusteita.

Leikkausten lisäksi tulossa on virastouudistuksia.

Hallitus käynnistää tai selvittää viittä virastouudistusta, jossa on jälleen kerran mukana ministeriöiden yhteiset virat. Hallituksen tavoitteena on hyödyntää virkamiesten asiantuntijuutta joustavasti.

Tähän on jo olemassa keinoja, virka voidaan esimerkiksi lainata toiseen virastoon. Ministeriöiden henkilöstöhallintoa on tarkoitus lisäksi koota yhteen. Jos tämä toteutuu, se ei saa johtaa palvelussuhteen ehtojen muuttamiseen rakenteiden kautta. Tällaistakin on joskus kokeiltu, toivottavasti ei tällä kertaa.

Uudet virastot tarkoittavat isoja yhteistoimintaneuvotteluja, henkilöstön siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen ja mahdollisia uusia palkkausjärjestelmäneuvotteluja sekä -sopimuksia. Virkamiesten siirtymistä säädellään virkamieslaissa ja muutoksissa noudatetaan valtiotyönantajan määrittelemiä periaatteita. Eli ihan laatikkoja piirtämällä eivät muutokset toteudu ja hyvä niin.

Valtiolla on jo käynnissä historiallisen suuri liikkeenluovutus, kun 4 200 henkilöä siirtyy ensi vuoden alusta kuntiin työ- ja elinkeinopalveluista. Samaan aikaan 500 henkilöä siirtyy valtion sisällä.

Varsinkin ELYt joutuvat koville, kun kaikkien aiempien selvitysten jälkeen on tarkoitus perustaa vuoden 2025 tai viimeistään 2026 alusta uusi virasto, johon siirretään AVIt, Valvira ja ELYjen Y-vastuualue. Uuden viraston on tarkoitus helpottaa ja joustavoittaa lupa- ja valvontaprosesseja.

Jotain hyvääkin: hallitusohjelma vahvistaa puolustusvoimien henkilöstön jaksamista.

Hallitusohjelmassa vahvistetaan puolustusvoimien henkilöstön riittävyyttä ja jaksamista, vaikka työaikalain uudistamisen kirjaus jäikin uupumaan. Poliisien, tuomarien ja käräjäoikeuden notaarien määrää lisätään.

Samoin pyritään turvaamaan esimerkiksi rajavartiolaitoksen, Tilastokeskuksen ja oikeudenhoidon henkilöstö- ja muut resurssit. Rikosseuraamuslaitoksen työnantajankuvan parantaminen on myös mainittu. Lisäksi hallitus haluaa parantaa EU-tehtäviin hakeutumista ja EU-uralla etenemistä.

Hallituksen tavoitteena on keventää yrityksiä ja kansalaisia koskevia normeja, normien purkuun liittyy kuitenkin myös riskejä.

Normit tarkoittavat lakeja ja asetuksia ja niiden kautta viranomaisille tulevia tehtäviä. Koska jo Sipilän hallituksen aikana oli käynnissä vastaava harjoitus, ei purettavia niin sanottuja turhia normeja löydy helposti.

Riskinä on, että julkinen hallinto kevenee niin, ettei voida puhua enää hyvästä hallinnosta. Suomi on muun muassa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n vertailussa todettu vuosi toisensa jälkeen hallinnon osalta toimivaksi, joustavaksi, vakaaksi ja vieläpä kohtuullisen kevyeksi.

En ole varma onko tämän romuttaminen minkään tahon etu. Toivottavasti harjoitus ei johda hankaluuksiin.

Uuden hallituksen ohjelma sisältää paljon konkretiaa, mutta paljon myös selvitettäviä asioita. JUKO osallistuu suurimpana pääsopijajärjestönä kaikkiin muutoshankkeisiin ja pyrkii vaikuttamaan niihin, jotta leikkausten ja rakenteellisten uudistusten vaikutukset eivät osu kohtuuttomasti virkamiehiin, eivätkä viime kädessä kansalaisiin heikentyneenä palveluna.

Koko hallitusohjelman voit lukea täältä | Vahva ja välittävä Suomi: Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023 | valtioneuvosto.fi

Minna Salminen | kirjoittaja on JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö.

Mikä JUKO?

• Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
• Käymme työnantajien kanssa jatkuvaa vuoropuhelua paremman työelämän puolesta.