Blogi | Valtiolla musta kuukausi

Marraskuussa vietetään kuluttamisen mustaa kuukautta, eli tarjousten kyllästämästä Black Fridaysta laajentunutta Black Monthia.

Kuluttamalla Suomi yritetään saada alhosta talouskasvun polulle.

Harmi vain, että maan hallitus on tehnyt kautensa aikana lukuisia päätöksiä, jotka heikentävät kansalaisten uskoa tulevaisuuteen ja konkreettisesti mahdollisuutta käyttää rahaa.

”Palkansaajien pelkoina ovat yt-neuvottelut ja myös korkeasti koulutettuja koskettava kasvava työttömyys.”

Kun työttömyysturvaa on leikattu työttömyysjaksojen pidentyessä, selvää on, että patjan alla on oltava useamman kuukauden säästöt, mikä on kaikki pois ainakin turhasta kuluttamisesta.

Valtio on ollut työnantajana ihan hyvä. Etätyöt on sovitettu virastojen toiminnan luonteeseen, palkka on kehittynyt – vaikkakin liian hitaasti.

Myös sosiaalisia etuja on ollut, ja niistä on sovittu henkilöstön kanssa.

Vielä jokin aika sitten Valtion työmarkkinalaitoksen aloitteesta virka- ja työehtosopimuksella mahdollistettiin työmatkapolkupyörienkin hankkiminen.

”Valtion työntekijöiden henkilöstön kohdalle osui nyt melkoisen musta marraskuu.”

Ensin työmarkkinalaitos ilmoitti yksipuolisesti suosittelevansa täyskäännöstä etä- ja läsnätyöhön. Virastolla pitäisi työskennellä keskimäärin 12 päivää kuukaudessa, jos valtion työmarkkinalaitos saisi päättää.

Samoihin aikoihin kesken yhteistoimintaneuvottelujen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti nopeutetulla aikataululla ministeriöiden viestinnän keskittämisestä valtioneuvoston kansliaan. Muutosta on vastustettu laajasti.

Sitten valtiovarainministeriö kertoi, että se ohjeistaa virastoja yhtenäistämään liikunta- ja kulttuuriedut mahdollisimman pieniksi.

Jollekin on kuulemma maksettu jopa 400 euroa, vaikka näin asia ei voisi olla. Unohtui, että liikunta- ja kulttuurieduilla on tuettu myös kulttuuria ja liikuntapalveluja tarjoavia yrittäjiä, samalla kun henkilöstö on voinut paremmin ja työskennellyt tuottavammin.

JUKO on kritisoinut ankarasti näitä päätöksiä ja niiden poikkeuksellisen kiireellistä ja heikkoa valmistelua.

Edellisten lisäksihän valtionhallintoa koskettaa liki 550 miljoonan euron säästökuuri, virastorakenteiden selvittäminen, tehtävien vähentäminen ja tehtävien keskittäminen. Kaikella on vaikutus henkilöstöön.

”Henkilöstön olo on käymässä tukalaksi yksipuolisten päätösten kanssa, joista pienimmätkin tuntuvat menevän poliittisen ja ylimmän virkamiesjohdon käsien kautta.”

Etätyön määrän rajoittaminen ilman mittareita tai kunnollisia perusteluja – saati toimitiloja – tuntuu lähinnä kiusaamiselta.

Liikunta- ja kulttuurietujen määrittelyn ohjaaminen ylimmästä poliittisesta ja virkamiesjohdosta näyttäytyy puolestaan ennen kaikkea mikromanageeraamisena.

”Virastojen tulee saada itse päättää, miten ne toteuttavat säästöt niin, että henkilöstövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Vain näin voi toteutua valtion hyvä työnantajakuva.”

Työnantajana valtion pitäisi pikemminkin parantaa juoksuaan kuin keksiä uusia rajoitteita.

Valtion tulee toimia houkuttelevana työpaikkana tarjoamalla monipuolisia mahdollisuuksia työskennellä etänä kuten tähänkin asti, luvata muutosturvaa säästöissä, toteuttaa yhteistoimintaa virastoissa ja keskustasolla sekä ylipäänsä kuunnella henkilöstöään.

Matelevan talouskasvun, henkilöstövähennysten ja heikon suhdanteen jälkeen tulee jälleen aika, jolloin korkeakoulutetusta ja osaavasta työvoimasta kilpaillaan. Jos valtio pelaa korttinsa väärin tässä ajassa, henkilöstön saaminen töihin valtiolle ei ole tulevaisuudessa aivan helppoa.

Minna Salminen

Kirjoittaja on JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö.

Mikä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO?

• JUKO edustaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on julkisaloilla yhteensä 200 000 jäsentä.
• Työpaikoilla 3 300 jukolaista luottamusmiestä/luottamusedustajaa edustaa kaikkia JUKO-liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.
• Neuvottelujärjestö sopii liittojen jäsenten virka- ja työsuhteiden ehdoista ja palkoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä KT:n yrityssektorilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• JUKOn jäsenliitot ovat akavalaisia ja edustavat julkisaloilla muun muassa asiantuntijoita, tutkijoita, esihenkilöitä tai johtotehtävissä työskenteleviä.