Drooniuhka | Tarvitsemme valtakunnalliset ja alakohtaiset pelisäännöt

Venäjän hyökkäyssota jatkuu ja droonien uhka on todellisuutta Suomessa.

On todennäköistä, että drooneja voi harhautua tänne myös jatkossa ja että viranomaiset antavat ohjeen välttää liikkumista ulkona. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta julkisen sektorin tehtävät ovat kuitenkin välttämättömiä kaikissa olosuhteissa.

Joka päivä virkamiehet ja työntekijät yhteiskunnan eri osa-alueilla vastaavat kansalaisten ja yritysten tarpeisiin turvallisuudessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, opetuksessa ja kasvatuksessa, koulutuksessa, kuntien, valtion ja hyvinvointialueiden hallinnossa, kirkon palveluissa.

Miten hoidamme kriittiset toiminnot vaaratilanteessa?

Työntekijä ja virkamies miettii, mitä tehdä drooniuhan aikana. Menenkö töihin vai jäänkö kotiin? Jos jään kotiin, maksetaanko palkka?

Kokonaisuus on moniulotteinen ja monimutkainen, mutta tarvitsemme nyt selkeitä linjauksia.

Osa työnantajista on jo ohjeistanut, ettei työstä pois jääneelle makseta palkkaa. Ei ole oikeudenmukaista, että työntekijä tai virkamies menettää palkkaa, kun hän noudattaa viranomaisten ohjeita.

Vaaratilanteessa työntekijät ja virkamiehet eivät ole yhdenvartaisessa asemassa. Osa voi jäädä etätöihin, osalla etätyö ei ole mahdollista. Osa työskentelee kriittisissä tehtävissä.

Työministeri Matias Marttinen on pyytänyt työmarkkinakeskusjärjestöjä ja viranomaisia luomaan työpaikoille ohjeistuksen toimintatavoista droonivaaratiedotteen varalta 12. kesäkuuta mennessä. Toivottavasti saamme selkeitä valtakunnallisia linjauksia.

Tarvitsemme kuitenkin keskustelua myös alakohtaisissa pöydissä. Parhaiten julkisalojen tehtävien erityispiirteet tunnetaan ja osataan huomioida juuri alakohtaisesti.

Valtion viranomaisten ohjeita on syytä noudattaa siihen asti, kunnes saamme tarkemmat linjaukset.

Jouni Vattulainen | Kirjoittaja on JUKOn toiminnanjohtaja.

◊◊◊

Mikä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO?

• JUKO edustaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa 36:ta akavalaista ammattiliittoa, joilla on julkisaloilla yhteensä 200 000 jäsentä.
• Työpaikoilla 3 300 jukolaista luottamusmiestä/luottamusedustajaa edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.
• Neuvottelujärjestö sopii liittojen jäsenten virka- ja työsuhteiden ehdoista ja palkoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä KT:n yrityssektorilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• JUKOn jäsenliitot edustavat julkisaloilla muun muassa asiantuntijoita, tutkijoita, esihenkilöitä tai johtotehtävissä työskenteleviä.