Eläkeikäkysymyksissä huomio oikeisiin asioihin

 

Luukkaisen ja Porokarin mielestä keskeinen työmarkkinoiden ja työurien pituuteen vaikuttava ongelma on työnantajien keskuuteen levinnyt innostus saneerata 55 vuotta täyttäneitä työntekijöitä ulos työmarkkinoilta. Tällaista kokenutta ja osaavaa työvoimareserviä on Suomessa jo lähes satatuhatta.

 

– Ikääntyneiden työntekijöiden irtisanominen on työnantajille tällä hetkellä liian helppoa ja halpaa. 55-vuotiaiden irtisanomissuojan parantaminen on varteenotettava keino pidentää työuria. Jos työuran loppupäässä kevennettäisiin työnantajan maksamia palkan sivukuluja, se voisi kannustaa työnantajia pitämään työntekijöitä pidempään töissä, Porokari ja Luukkainen sanovat.

 

Luukkaisen ja Porokarin mukaan suomalainen työhyvinvointi ja työssä jaksaminen eivät edelleenkään ole kovin hyvällä tasolla. Runsaat sairauslomapäivät ja sairauden tai työuupumisen takia kesken kaiken päättyvät työurat kertovat omaa karua kieltään suomalaisen työelämän joustamattomuuteen, johtamiseen ja työn määrän mitoitukseen liittyvistä ongelmista.

 

– On turha kuvitella nykyisten 30–40-vuotiaiden jaksavan pakertavan työelämässä lähes 70-vuotiaiksi nykyisellä työtahdilla. Kaiken kaikkiaan joustoa työaikoihin ja työmäärään tarvitaan. Siksi vuorotteluvapaan ja osa-aikaeläkkeen säilyttäminen ovat välttämättömiä jatkossakin, he toteavat.

 

Työurien pituuteen vaikuttaa myös työurien aloitusikä. Jos noin viidennes alle 30-vuotiaista on jatkuvasti vailla töitä, työuria on vaikea kestävällä tavalla pidentää. Luukkainen ja Porokari korostavat, että nuorten työllisyysaste on saatava nopeasti paremmaksi.

 

Työelämään siirtymisessä auttaa, jos työssäoppimisjaksot liitetään paremmin osaksi opintoja ja jos opiskeluaikana on tehnyt laadukkaita harjoittelutehtäviä. On kiinnitettävä huomiota koulutuksen laatuun, opintoaikoihin ja muihin nuorten syrjäytymistä ennakolta estäviin toimiin.

 

Porokarin ja Luukkaisen mukaan tärkeintä on huolehtia siitä, että kaikki nuoret löytävät perusopetuksen jälkeen paikkansa yhteiskunnassa ja työelämässä omien opintojensa ja valintojensa kautta.

 

– Laadukas ja riittävä opetus on yksi tärkeimmistä työllisyyttä vahvistava ja työuria pidentävä keino. Nuorten, työuraansa vasta aloittelevien lisäksi on huolehdittava osaamisen säilymisestä ja kehittymisestä koko ihmisen työuran ajan. Vain ammattitaidon karttuminen ja paraneminen takaavat sen, että yhä useamman työntekijän työuraa voidaan merkittävästi pidentää koko ajan muuttuvilla työmarkkinoilla, he sanovat.

 

Luukkainen ja Porokari korostavat, että nimenomaan korkeasti koulutettujen osaamisen ja työmotivaation kautta syntyy yhä suurempi osa myös suomalaisista työpaikoista. Tämä on otettava johtavaksi periaatteeksi opintopaikkojen uudelleen suuntaamisessa, erityisesti ammattikorkeakoulu-uudistuksessa ja yliopistosektorin kehittämisessä. Uudet työpaikat syntyvät yhä enemmän perinteisten toimialojen uusille rajapinnoille.

 

Pertti Porokari on YTN:n ja Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja. JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen on myös Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja. He muistuttavat, että kaikkien keskusjärjestöjen kannat muodostetaan liittojen näkemyksistä. Keskusjärjestöillä on tärkeä tehtävänsä muun muassa yleisissä työelämäkysymyksissä ja verotusasioissa.

 

Työnantajajärjestöjen ja valtion on tarpeen ymmärtää, että keskusjärjestöjen tavoitteitten asettaminen ja sopimusten hyväksyminen ei tapahdu ilman liittoja. Neuvottelujärjestöt ja liitot toimivat käytännössä työ- ja virkaehtosopimusten sopijaosapuolina. Akavassa työnjako ja yhteistyö keskusjärjestön ja liittojen sekä neuvottelujärjestöjen kesken on selvä.

 

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ovat Akavan neuvottelujärjestöjä. YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, joka vastaa Akavan jäsenkentässä ylempien toimihenkilöiden neuvottelu- ja sopimustoiminnasta teollisuudessa sekä liike- ja palvelualoilla. JUKO vastaa pääsopijajärjestönä kirkon, kuntien, valtion ja yliopistojen neuvottelu- ja sopimustoiminnasta.

 

Lisätietoja:

puheenjohtaja Olli Luukkainen, puh. 0500 652 872

puheenjohtaja Pertti Porokari, puh. 040 583 3476