Hallitus & lakiesitykset | Valmiuslakiin ehdotetaan palkansaajien oikeuksia radikaalisti rajoittavia muutoksia

Muutokset valmiuslaissa voisivat läpi mennessään rajoittaa merkittävästi työ- ja virkasuhteessa työskentelevien oikeuksia.

JUKOn neuvottelupäällikkö Heli Hartman-Mattila toteaa vuoden alkupuolella lausuntokierroksella olleesta lakiehdotuksesta, että esitys on erittäin epätasapainoinen, mutta korostaa samalla, että "On selvää, että valmiuslain käyttöönoton hetkellä ollaan syystä tai toisesta poikkeuksellisessa kriisissä ja ymmärrämme tarpeen poikkeustoimille".

– Sekä JUKO että Akavat ovat huomauttaneet, että poikkeuslain perusteella työnantajat voisivat nykyistä valmiuslakia huomattavasti radikaalimmin muuttaa henkilöstöön ja työntekoon liittyviä asioita ja että lakiesityksessä poikkeukset ja lisävelvoitteet kohdistuvat lähinnä henkilöstöön.

Esitetyt muutokset koskisivat muun muassa työ- ja lepoaikoja, vuosilomia, varallaoloa sekä irtisanomisajan pituutta.

– Suurta huolta JUKO ja Akava kantavat myös siitä, että esityksestä puuttuvat käytännössä kokonaan sanktiot työnantajille, jos uudistettavan lain toimivaltuuksia käytetään väärin. Työ- tai virkasuhteisen tosiasialliset mahdollisuudet vastustaa tai saattaa asiat oikeudelliseen arviointiin ovat käytännössä olemattomat, Hartman-Mattila painottaa.

Hän huomauttaa, että jo koronaikana esimerkiksi irtisanomisajan pidennystä käytettiin virheellisesti.

– Lakiesitys laventaisi mahdollisuutta entisestään.

Normaaliajan lainsäädännön keinot ensisijaisia

JUKO ja Akava ovat vastustaneet muutoksia ja muistuttavat, että koronapandemian aikana palkansaajakeskusjärjestöt pystyivät nopeasti sopimaan tarvittavista muutoksista. Järjestöt tähdentävät, että itse laista ja perusteluista puuttuu sen painottaminen, että normaaliajan lainsäädännön tarjoamat keinot ovat ehdottoman ensisijaisia.

– Jo nyt palvelussuhdelainsäädäntö sekä työ- ja virkaehtosopimukset mahdollistavat työnantajien suuntaan useita joustoja. Esimerkiksi virkasuhteessa työskentelevien kohdalla voimassa oleva työaikalaki mahdollistaa välttämättömyyskeinoja erittäin pakottaviin tilanteisiin, Hartman-Mattila painottaa.

– Esitettävä kokonaisuus on huomattavan epätasapainoinen, koska työntekijöiden ja työttömien asemaa on heikennetty lakimuutoksilla merkittävästi muutoinkin. Lakiesityksessä asemaa heikennettäisiin edelleen tilanteissa, joissa valmiuslakia tulisi voimaan.

JUKO ja Akava moittivat valmiuslakiin muutoksia valmistelleita ministeriöitä myös siitä, että työntekijöitä ja virkasuhteisia koskevia pykälämuutoksia ei valmisteltu aidossa kolmikantatyöryhmässä ja että mahdollisuudet vaikuttaa lakiesitykseen jäivät lopulta vähäisiksi.

Eduskunnan on määrä käsitellä valmiuslain muutoksia näillä näkymin kesäloman jälkeen.

Mikä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO?

• JUKO edustaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa 36:ta akavalaista ammattiliittoa, joilla on julkisaloilla yhteensä 200 000 jäsentä.
• Työpaikoilla 3 300 jukolaista luottamusmiestä/luottamusedustajaa edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.
• Neuvottelujärjestö sopii liittojen jäsenten virka- ja työsuhteiden ehdoista ja palkoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä KT:n yrityssektorilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• JUKOn jäsenliitot edustavat julkisaloilla muun muassa asiantuntijoita, tutkijoita, esihenkilöitä tai johtotehtävissä työskenteleviä.