JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren: Ministeriöt rikkovat toistuvasti työaikalakia

16.5.2019 15:09

Uutta työaikalakia valmisteleva työ- ja elinkeinoministeriö sekä työaikalakia valvova sosiaali- ja terveysministeriö rikkovat toistuvasti työaikalakia. Näin toteaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Joukko ministeriöiden virkamiehiä on valmistellut tällä hallituskaudella uusia lakeja sellaisin työaikajärjestelyin, jotka eivät JUKOn mielestä kestä päivänvaloa.

– Meillä on perusteltuja syitä epäillä, että ministeriöissä paitsi kävellään työaikalain yli myös rikotaan valtion työaikasopimusta. Esimerkiksi työaikalain valmistelijoille on syntynyt viikoittain kymmenien tuntien harmaa ylityömäärä työnantajan tahdosta, ilman virallisia ylityömääräyksiä ja korvauksia, JUKOn neuvottelupäällikkö Markku Nieminen toteaa.

Nieminen kertoo sosiaali- ja terveysministeriön ylikuormittaneen virkamiehiään sote-uudistuksen valmistelutöillä koko kevään ajan. Ministeriöiden pitäisi JUKOn mukaan panostaa vahvasti työaikasuojelun ja muun työsuojelun parantamiseen.

– On kestämätöntä, että työaikalakia valmisteleva ministeriö ja myös sitä valvova ministeriö rikkovat lakia näin räikeästi. Juuri niiden pitäisi näyttää esimerkkiä asiantuntijatyön työaikasuojelulle. Hallitus itse on linjannut työaikalain uudistamisesta, joten on päivänselvää, että lainvalmistelijat kuuluvat työaikalain piiriin nyt ja tulevaisuudessa, toteaa JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

Hänen mukaansa perusasia on, että aina ylitöitä teetettäessä annetaan ylityömääräys ja kaikki tunnit kirjataan ja korvataan.

Lainvalmisteluun osallistuvia virkamiehiä on esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö TEMin hallinnonalalla niukasti.

– He joutuvat valmistelemaan samanaikaisesti useita poliittisesti linjattuja lakimuutoksia ja uudistuksia, joiden toteuttamiskeinoja on ollut välillä mahdotonta löytää. Toistuva poliittinen tempoilu on kasvattanut virkamiesten työmäärää hallitsemattomasti, Löfgren toteaa.

Kuluvalla hallituskaudella on linjattu työelämän rakenteita ja työelämänlainsäädäntöä uuteen uskoon hyvin tiukassa aikataulussa. Monet linjaukset ovat myös jääneet käytännössä toteuttamatta, koska ne ovat olleet ristiriidassa perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten kanssa.

Esimerkkejä tempoilusta ovat JUKOn mukaan hallituskauden alussa valmistellut ns. pakkolait. Niillä haluttiin rajoittaa oikeutta sopia työehtosopimuksilla paremmista työehdoista kuin laeilla. Lopulta pakkolait korvattiin työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimuksella eli kikyllä.

Hyvin työläitä ovat olleet myös viimeaikaiset työsopimuslain muutoshankkeiden valmistelut. Niissä pyritään esimerkiksi lieventämään henkilösyihin perustuvia irtisanomisperusteita alle 20 työntekijän yrityksissä sekä luopumaan alle 30-vuotiaiden määräaikaisuuden perusteluvaatimuksista. JUKOn mielestä näiden muutosten valmistelusta tulisi luopua kokonaan, koska ne heikentävät työntekijöiden asemaa ja rikkovat yhdenvertaisuutta.

”Tosiasiassa ne eivät myöskään paranna kenenkään mahdollisuuksia työllistyä”, Löfgren sanoo.

Lakeja valmistelevat virkamiehet kuuluvat JUKOn neuvottelemien virka- ja työehtosopimusten piiriin.

JUKO neuvottelee noin 200 000 korkeakoulutetun tai esimiesasemassa olevan palkansaajan palvelussuhteen ehdoista kunnan, valtion, kirkon ja yliopistojen sopimusaloilla. Neuvottelujärjestö on mukana sopimuksissa, jotka koskevat kaikkiaan lähes 600 000:ta suomalaista palkansaajaa.


Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Maria Löfgren, p. 040 568 2798
neuvottelupäällikkö Markku Nieminen, p. 0400 601 162