Kunta-alan ay-johtajat: Palkkojen harmonisointi taattava sote-uudistuksessa

Uudistus voi tarkoittaa monelle työntekijälle työnantajan vaihtumista. Näissä tilanteissa pitää harmonisoida palkka- ja työehdot. Näiden harmonisointiin on valtion viime kädessä varattava valtionosuuksiin riittävästi rahaa. On kestämätöntä, jos saman työnantajan palveluksessa samaa työtä tekevien henkilöiden työehdot kovin pitkään poikkeavat toisistaan, ay-johtajat tähdentävät.

Kuntatyönantajat KT vaatii sote-lakiin erityissäännöstä, joka poistaisi harmonisointivelvoitteen työnantajavaihdoksien yhteydessä. Ay-johtajat vastustavat jyrkästi tällaista palkkauksellisesta yhdenvertaisuudesta poikkeamista ja työntekijöitä eriarvoistavaa heikennystä.  Päinvastoin, harmonisointi pitää turvata säätämällä sille sote-laissa kolmen vuoden enimmäisaika.

Työnantajan vaihdostilanteissa pitää taata myös hyvä yhteistoiminta niin organisaatioiden sisällä kuin välilläkin. Ay-johtajat esittävätkin, että nykyistä yt-lainsäädäntöä vahvistetaan varmistamaan toimiva, organisaatiorajat ylittävä yhteistoiminta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee nyt nopeasti hallituksen ja opposition saavutettua sovun järjestämismallista. Suomeen on muodostumassa viisi suurta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää, jotka järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta.

Suuri avoin kysymys uudistuksessa on se, miten palvelut vastaisuudessa tuotetaan. Ay-johtajien mielestä ne pitää edelleen tuottaa niin, että pääasiallinen tuottaja on kuntasektori, jonka tuotantoa yksityinen sekä kolmas sektori täydentävät. Siksi kunnille ja kuntayhtymille on ehdottomasti turvattava mahdollisuus tuottaa palveluja sote-kuntayhtymälle ilman kilpailutusta. Tästä pitää saada säädökset sekä sote-järjestämislakiin että valmisteilla olevaan julkisten hankintojen lainsäädäntöön tavalla, joka on linjassa EU:n hankintalainsäädännön kanssa. Puheenjohtajat toteavat, että kuntapohjainen tuotanto on paras tapa varmistaa palvelujen laatu ja vaikuttavuus sekä kustannusten hallinta ja läpinäkyvyys.

Viiden vuoden turva myös sote-henkilöstölle

Ay-johtajat katsovat, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle on taattava samantasoinen palvelussuhdeturva kuin nykyisessä kuntarakennelaissa. Näin voidaan turvata sekä lähipalveluja että taata henkilöstön suopeus muutoksille. Palvelussuhdeturva edistää työurien jatkumista, koska se kannustaa työnantajia parantamaan työntekijöiden työhyvinvointia ja urakehitystä muun muassa koulutuksen keinoin. Tämä vahvistaisi myönteistä työllisyyskehitystä.

Uudistukseen on ladattu paljon odotuksia, ay-johtajat muistuttavat. Niiden täyttyminen edellyttää sitä, että sote-henkilöstön osaamisesta huolehditaan jatkuvalla ammatillisella lisä- ja täydennyskoulutuksella. Työnantajan pitääkin lisätä panostusta koulutukseen. Kaikkien työntekijöiden osaamista on hyödynnettävä täysimääräisesti, ja osaamisesta on myös palkittava ja sen kehittämiseen kannustettava. Ammattikuntien välisiä työnjakoja tulee tarkastella ennakkoluulottomasti.

 Lisätiedot:

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ), 0500 652 872

Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo

puheenjohtaja Rauno Vesivalo (Tehy), 040 587 4346

puheenjohtaja Silja Paavola (SuPer), 050 527 5085

Kunta-alan unioni

puheenjohtaja Jarkko Eloranta (JHL), 0400 912 399

puheenjohtaja Maija Pihlajamäki (Jyty),  0400 537 756

Tekniikka ja Terveys KTN

puheenjohtaja Keijo Houhala (KTK), 0400 551 175

Kunnissa ja kuntayhtymissä on töissä yhteensä noin 430 000 palkansaajaa.  Heidän palvelussuhteensa ehdoista neuvottelevat työnantajien edustajana  KT Kuntatyönantajat ja työntekijöiden edustajana pääsopijajärjestöt, jotka muodostuvat ammattiliitoista. Pääsopijajärjestöt ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo, Kunta-alan unioni sekä Tekniikka ja Terveys KTN.