Modernit perhevapaat – Mörkö vai rikkaus?

Olen ihmetellyt, miksi perhevapaat ovat työnantajille usein mörkö. Perhevapaisiin liittyvät poissaolot aiheuttavat toki työjärjestelyjä. Niin käy kuitenkin monesta muustakin syystä: sairastumiset, irtisanoutumiset, yllättävien työtehtävien priorisointi.

Kela puolestaan tulee merkittävästi vastaan palkallisten perhevapaiden kustannuksissa, jolloin ne eivät jää kokonaan työnantajan vastuulle, vaan yhteiskunta on osaltaan työnantajan tukena.

Mikä siis olisi se parempi vaihtoehto? Sekö, että kukaan ei saisi lapsia, jolloin ei synny sen enempää tulevia uusia työntekijöitä kuin veromaksajia?

3D-tulostimet, tekoälyt tai muut hilavitkuttimet eivät taida tulevaisuudessakaan tuottaa lapsia.

Lainsäädännöllisesti perhevapaauudistus toteutettiin vuonna 2022. Pääidea oli muokata ja päivittää perhevapaiden kokonaisuus käytännönjärjestelyineen sopivaksi kaikenlaisille perheille.

Tärkeintä on, että kukin perhe voi ratkaista lapsensa hoitamisen järkevällä tavalla: unohtamatta lapsen etua saada olla ja kasvaa useamman aikuisen hoidossa, jos perhe pitää sitä parhaimpana vaihtoehtona.

Romukoppaan jouti myös ajatus, että vain äiti olisi ensisijainen hoitaja lapselle. Olennaista on erilaisten tilanteiden ja perheiden ottaminen huomioon ja siinä rikkauden näkeminen.

Uudistus toi lukuisia muutoksia työ- ja virkaehtosopimuksiin. Alusta alkaen oli selvää, ettei asia ole kerralla valmis.

Emme voineet tietää – emmekä tiedä vieläkään – miten eri perheet ottavat käyttöön lainsäädännön tuomat mahdollisuudet.

Keskeistä kuitenkin on, että työ- ja virkaehtosopimusten määräysten ei pidä rajoittaa tai ohjailla lainsäädännön mahdollistamia ratkaisuja niin, että niitä ei uskalleta tai kannata hyödyntää.

Työ- ja virkaehtosopimusten ei pidä seistä modernin perhekäsityksen tiellä.

JUKOlle tämä on sydämenasia, kun JUKO-liittojen koulutetut edustettavamme ovat tyypillisesti etunenässä ottamassa käyttöön uudistuksia.

Jo viime kevään sopimuskierroksella toimme neuvottelutavoitteina päivityksiä määräyksiin. JUKOn lähtökohtana ovat kokemukset käytännön elämästä, ja kunta- ja hyvinvointialalla myös edistyimme pienin askelin. Työtä on kuitenkin tehtävänä edelleen ja tätä työtä jatkamme neuvottelupöydissä.

Haluamme myös luottaa siihen, että julkinen työnantaja ei ole valmis näyttäytymään vanhoillisena jarruna, vaan on mukana kehittämässä työ- ja virkaehtosopimusten perhevapaita koskevia määräyksiä tähän päivään. Emmehän joudu pettymään, vaan katsomme yhdessä avoimin silmin perhe-elämän järjestämisen uusia mahdollisuuksia?

Heli Hartman-Mattila

Kirjoittaja on JUKOn hyvinvointialueiden neuvottelupäällikkö.

Perhevapaiden palkallisuus määräytyy ensisijaisesti virkaehtosopimusten ja työehtosopimusten perusteella. Akavalaisten julkisalojen liittojen jäsenten virka- ja työehtosopimukset neuvottelee JUKO. Neljä vuotta sitten voimaan tulleen perhevapaauudistuksen JUKO neuvotteli sisään virka- ja työehtosopimuksiin jo keväällä 2022.

3.8.2022 | Elokuun alku toi mukanaan uudet perhevapaat – JUKO neuvotteli uudistuksen mukaan virka- ja työehtosopimuksiin

◊◊◊

Mikä JUKO? Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa 36:ta akavalaista ammattiliittoa, joilla on julkisaloilla yhteensä 200 000 jäsentä.

• Työpaikoilla 3 300 jukolaista luottamusmiestä/luottamusedustajaa edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.
• JUKO sopii liittojen jäsenten virka- ja työsuhteiden ehdoista ja palkoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä KT:n yrityssektorilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• JUKOn jäsenliitot edustavat julkisaloilla muun muassa asiantuntijoita, tutkijoita, esihenkilöitä tai johtotehtävissä työskenteleviä.