Neuvottelublogi | Apinoita vai aitoa demokratiaa?

Kansanvaltaiseen yhteiskuntaan kuuluu, että valtionhallinnon toiminta on läpinäkyvää ja viranomaiset noudattavat lakeja.

Kansalaisia ja yrityksiä kohdellaan yhdenvertaisesti ja päätöksenteko perustuu kansalaisten ja poliitikkojen saatavilla olevaan tietoon.

Nämä demokraattisen yhteiskunnan periaatteet ovat peruspilareita myös Suomessa.

”Miten nämä ylevät arvot liittyvät parhaillaan käytäviin valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin?”

Ilta-Sanomat (13.2.) uutisoi valtion työsuhde-eduista varsin vääristyneestä kulmasta. Kirjoitus loi kovin runsaan kuvan valtion tarjoamista henkilöstöeduista, totuus on kuitenkin toisenlainen: valtion henkilöstöeduilla ei röyhistellä.

Todellisuus valtion budjettitalouden piirissä on yksittäisen työntekijän näkökulmasta niukka. Esimerkiksi poliisissa työnantaja tukee henkilöstön ruokailua 2,65 eurolla työpäivässä ja liikunta- ja virkistysetua on tarjolla tänä vuonna 150 euron edestä. Työsuhdepyöräedusta luovutaan kokonaan.

Laajat etätyökäytännöt voi nähdä Ilta-Sanomien lailla henkilöstöetuna valtiolla, mutta tässäkin taustalla on raaka todellisuus.

”Korona-ajan rajoitukset, maakuntien toimipaikkojen alasajo ja rajut tilasäästöt ovat siirtäneet yli puolet valtion työntekijöistä kotikonttorille.”

Valtion aito kilpailutekijä on eittämättä muun julkisen sektorin lailla pisimmillään reilut kaksi viikkoa vuosilomalakia pidemmät vuosilomat. Jotta tähän pääsee, edellytyksenä on kuitenkin, että työuraa valtiolla on ehtinyt kertyä yli viisitoista vuotta.

Samalla valtiolla saa tyytyä pienempään palkkapussiin, kun vastineena vuosilomasta jo 1970-luvulla jouduttiin luopumaan yksityistä sektoria vastaavista palkankorotuksista.

”Tulospalkkioita valtiolla ei makseta juuri missään ja palkat jäävät edelleen takamatkalle suhteessa yksityiseen sektoriin.”

Akavalaisissa asiantuntijatehtävissä valtion kokonaispalkat jäävät jopa 20 prosenttia jälkeen yksityisestä sektorista.

JUKOn jäsenliiton Juristiliiton selvitys osoittaa, että johtotehtävissä jälkeenjääneisyys on vielä tätäkin suurempaa.

”Suomessa virkamieheen voi luottaa. Mistä maailmalta löytyy lakia noudattava virkamies, joka tarjoaa luotettavaa tietoa, tutkii eikä hutki ja suhtautuu asianosaisiin ja asioihin puolueettomasti?”

Demokraattisen yhteiskunnan etu eivät ole sätkynukkevirkamiehet, jotka sinkoilevat kulloistenkin poliittisten tuulahdusten mukana tai tuuttaavat disinformaatiota esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, sodasta tai ihmisoikeusloukkauksista.

Pätevät virkamiehet takaavat oikeusvaltion ja hyvän hallinnon. Tähän haluamme luottaa myös jatkossa – virkamies ei valehtele ja kohtelee ihmisiä yhdenvertaisesti.

”If you pay peanuts, you get monkeys. Jos maksat työstä heikosti, saat myös heikompaa tulosta ja työvoiman laatua.”

Kansalaisten ja yritysten etu on, että saamme valtiolle töihin myös jatkossa parhaat ammattilaiset. Tämän varmistamme kelvollisilla palvelussuhteen ehdoilla.

Suomi tarvitsee edelleen taitavia ja lahjomattomia tuomareita, verotarkastajia ja tullivirkamiehiä, ajan tasalla olevia kyberturvallisuusasiantuntijoita ja diplomaatteja, vienninedistäjiä ja ympäristöasiantuntijoita, poliiseja ja rajamiehiä.

”Valtionhallinnon 80 000:ta virkamiestä ja työntekijää on pyöritetty säästöleikkureissa useana vuonna peräkkäin.”

Henkilöstön vähentämiseen johtaneet yhteistoimintaneuvottelut ja ennätystiukat säästöt syövät sitoutumista ja luottamusta omaan työpaikkaan ja työn jatkuvuuteen, osoittaa myös Kevan tuore kysely.

Valtion on ymmärrettävä, että sen on vahvistettava veto- ja pitovoimaansa työnantajana.

Virkatyön kilpailukyky ja laatu kehittyy, kun valtion henkilöstö kokee saavansa asialliset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa niin tänä keväänä kuin jatkossakin.

Osoittamalla arvostusta virkatyölle tuet demokratiaa.

Kari Eskola

Kirjoittaja on JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö.

Mikä JUKO?

• Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Yritysjaostossa, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme neuvottelee paikallisesti ja edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
• Missiona hyvä työelämä.
• Julkisalan asiantuntija, esihenkilö- tai johtotehtävissä työskentelevä: löydä akavalainen/jukolainen liittosi!