Blogi: SOTE-neuvottelut – eriparisilla airoilla ei pääse eteenpäin | Julkaistu ensimmäisen kerran 16.2.2022

28.2.2022 08:11

"Ammattitaitoisen sote-henkilöstön riittävyys ja pysyminen töissä on kaikkien osapuolten tavoite. Keinoista ja tavoitteiden painotuksista osapuolet ovat erimielisiä – työ- ja virkaehtosopimuksesta neuvoteltaessa kyse on näiden eri keinojen sovittamisesta yhteen", kirjoittaa JUKOn maakunnan neuvottelukunnan puheenjohtaja Tuomas Hyytinen.

Miten sote-alasta saadaan riittävän houkutteleva työntekijöille? Niin työntekijät kuin työantajat ovat SOTE-neuvotteluissa kysymyksen kanssa samassa veneessä.

”Aluksi osapuolet soutavat eriparisilla airoilla, mutta suunta on oikea.”

SOTE-sopimuksen neuvotteluissa pyrimme ratkaisemaan kysymyksiä, jotka osaltaan vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan pito- ja vetovoimaan.

Ammattitaitoisen sote-henkilöstön riittävyys ja pysyminen töissä on kaikkien osapuolten etujen mukainen tavoite. Keinoista ja tavoitteiden saavuttamisen painotuksista osapuolet ovat erimielisiä – ja työ- ja virkaehtosopimuksesta neuvoteltaessa kyse on näiden eri keinojen sovittamisesta yhteen.

Selvää on, että palkkaus ja työaikaan liittyvät asiat ovat yksittäiselle työntekijälle tärkeitä, kun hän arvioi alan vetovoimaa. Työnantajalle keskeisiä ovat työn joustavuus ja tehokkuus, joiden työnantajien mukaan pitäisi näkyä palkkaus- ja työaikamääräyksissä. Tässä työntekijöiden ja työnantajien tavoitteiden ei tarvitse olla ristiriidassa.

”Oikeus joutuisaan ruokailuun on tehokas ja kustannusneutraali työaikaratkaisu.”

Työaikamääräyksillä vaikutetaan työntekijöiden hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen – mutta myös työnteon joustavuuteen ja toimintojen tehostamiseen.

Oikeus joutuisaan ruokailuun kaikissa työaikamuodoissa edesauttaa sekä työntekijöiden että työnantajien yleisempiä tavoitteita. Tämä on ainakin JUKOn näkemys, ja siksi muutos on toteutettavissa kustannusneutraalisti.

Työaikamääräysten muutoksilla ei muutoinkaan pidä antaa väärää signaalia sote-alalle, joka jo nyt kärsii työvoimapulasta.

”Työaikakysymyksissä huomioitava sote-kentän tehtävien laajuus ja monimuotoisuus”

Esimerkiksi sosiaalipalvelut tukevat ihmisiä vauvasta vaariin elämäntilanteiden eri käänteissä, ja peräti viidennes suomalaista käyttää sosiaalipalveluja vuosittain.

Kunnallisista sote-nettokuluista sosiaalihuolto on 6,7 miljardia, erikoissairaanhoidon menot 6,9 miljardia ja perusterveydenhuollon kustannukset 3,3 miljardia.

Lisäksi hyvinvointialueet aloittavat uusina työnantajina vuonna 2023. Tälläkin on vaikutuksensa, kun pohdimme tarpeita muuttaa työaikamääräyksiä työntekoalueiden mahdollisesti laajentuessa ja matkustamisen lisääntyessä.

”Palkkaohjelma – kaikki voittavat!”

Sopimusneuvotteluissa on käsitelty perinteisesti palkka- ja palkkausmääräyksiä.

SOTE-sopimusalalla työtehtävät ovat vaativia ja vastuullisia, mutta palkka ei vastaa tehtävien vaativuutta. Tämän jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi on keksittävä keinoja.

Työehtosopimusmaailmassa monivuotinen palkkaohjelma on selkein tapa ratkaista epäsuhta. Kokemustahan on jo 2000-luvun alkupuolelta.

Monivuotinen, sopimuskaudet ylittävä palkkaohjelma sisältäisi ylimääräisiä palkankorotuksia, joilla palkat saadaan vastaamaan työn vaativuutta ja sen edellyttämää korkeaa osaamista.

Työntekijät pysyvät paremmin työssään, työnantajat säästyvät rekrytoinnin haasteilta. Kaikki voittavat!

Tuomas Hyytinen

Kirjoittaja on Talentian neuvottelujohtaja ja JUKOn hyvinvointialueiden neuvottelukunnan puheenjohtaja