Pääsopijat helpottaisivat kuntauudistusta sopimalla jo keväällä palkoista

16.5.2019 15:11

Kunta-alan työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt ovat valmiit nopeallakin aikataululla sopimaan kokoavasta työmarkkinaratkaisusta, jos niiden asettamat ehdot ja tavoitteet täyttyvät. Keskitetty ratkaisu antaisi pääsopijoiden mielestä aikaa kuntauudistukselle, helpottaisi sen syntyä ja raivaisi esteitä kuntaremontin tieltä.

Kunta-alan työntekijät eivät lähde neuvottelemaan nollasopimuksesta, sillä kunta-alan palkat eivät ole kehittyneet palkkaliukumien kautta kuten teollisuudessa ja muilla yksityisen sektorin aloilla on tapahtunut. Kunta-alan työntekijät todellisuudessa ovat koko ajan jäämässä jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Sopimuskorotukset eivät kerro oikeaa kuvaa todellisesta palkkakehityksestä. Kuntatyöntekijät tavoittelevat useampivuotista palkkaohjelmaa, jolla huolehditaan palkkojen kilpailukyvystä ja työvoiman saatavuudesta. Seuraavan sopimuksen osaksi tarvitaan palkkaohjelma kaikilla julkisen sektorin lohkoilla.

 

Tänä vuonna palkansaajien ostovoima heikkenee valtion tekemien ratkaisujen seurauksena, lähinnä hallituksen päättämien veronkorotusten johdosta. Lisäksi kuntatyöntekijöitä pyritään erikseen rankaisemaan monissa kunnissa lomautuksilla, joiden vaihtoehtoina tarjotaan mitä ihmeellisimpiä tapoja alentaa omaa tulotasoaan. Joissakin tapauksissa on esillä ollut jopa kiristyksen elementtejä.

 

Ennen, kun neuvotellaan keskitetyn sopimuksen mahdollisesta jatkosta, voimassa olevaan raamisopimukseen liittyvä kolmen päivän koulutusoikeus on ratkaistava. Samoin nykysopimuksessa sovitut palkantarkistukset on saatava maksuun kaikissa kunnissa heti. Usko paikalliseen sopimiseen on koetuksella, kun osa kunnista vitkuttelee sopimuskorotusten kanssa.

 

Työ- ja virkaehtosopimuksia koskeva raamiratkaisu on voimassa käytännössä vielä 8 kuukautta, lokakuun loppuun. Sen vaikutus ulottuu kuitenkin useilla sopimusaloilla reilustikin yli vuoden päähän. Julkisella sektorilla sopimusta on jäljellä kuntien osalta helmikuun loppuun 2014 ja valtiolla sekä yliopistoissa maaliskuun loppuun 2014. Näin ollen kiirettä ei pitäisi olla.

 

Sopimuksia voidaan jatkaa julkisella sektorilla ensi vuoden osalta, jos siihen löytyy toimivia sopimuselementtejä. Kokoavaan työmarkkinaratkaisun pohjaksi pitää saada hallituksen tuki, ettei se tee suhdannetilanteeseen sopimattomia talous- ja yhteiskuntapolitiikan ratkaisuja. Maan hallitus on kuitenkin yrittänyt jo puolisen vuotta saada työmarkkinaosapuolet sopimaan keskitetylle sopimukselle jatkoa. Hallitus on perustellut pyrkimystä talouden tasapainottamisella ja uskottavuudella, työrauhalla sekä työmarkkinoiden ennustettavuudella eli samoilla perusteilla, millä raamisopimus aikanaan syntyi. Perustelut sinällään ovat hyviä ja tavoiteltavia.

 

Lisätiedot:

 

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

 

puheenjohtaja Olli Luukkainen, puh. 0500 652 872

 

Kunta-alan Unioni

 

puheenjohtaja Jarkko Eloranta (JHL), puh. 0400 912 399

 

puheenjohtaja Maija Pihlajamäki (Jyty), puh. 0400 537 756

 

Tekniikka ja Terveys KTN

 

puheenjohtaja Keijo Houhala, puh. 0400 551 175

 

Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ

 

puheenjohtaja Silja Paavola, puh. 050 527 5085