Kunnat & hyvinvointialueet | Palkansaajajärjestöt ja KT: Koulutuskorvauksen poisto kaventaisi kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuutta kehittää osaamista

Hallitus aikoo lopettaa koulutuskorvauksen maksamisen julkisille työnantajille.

Kunta- ja hyvinvointialan palkansaajia edustavat pääsopijajärjestöt JUKO, JAU, Sote ry ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT varoittavat, että päätös heikentäisi merkittävästi sote-, kasvatus- ja opetusalojen mahdollisuuksia kehittää osaamista.

Koulutuskorvaus on ollut kunnille ja hyvinvointialueille merkittävä taloudellinen tuki henkilöstön osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen.

– Korvauksen käyttö on ollut kasvussa, ja nykyisin jo lähes kaikki kunnat ja hyvinvointialueet hyödyntävät tätä mahdollisuutta, järjestöt toteavat yhteisessä tiedotteessaan.

Yhdessä jo aiemmin lopetetun aikuiskoulutustuen kanssa koulutuskorvauksen lakkauttaminen kaventaisi työnantajien mahdollisuuksia kehittää henkilöstön osaamista kriittisen tärkeillä aloilla.

Koulutuskorvauksen poisto osuisi samoille naisvaltaisille aloille, joilla jo aikuiskoulutustuen lakkauttaminen kavensi työntekijöiden ja viranhaltijoiden omaa mahdollisuutta kouluttautua työuran aikana. Ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet vaikuttavat tutkitusti myös alojen houkuttelevuuteen.

Kunnat ja hyvinvointialueet hyödyntäneet korvausta eniten

Valtaosa kunnissa ja hyvinvointialueista on hyödyntänyt koulutuskorvausta ja sen käyttö ammatillisen osaamisen kehittämisen tukena on tasaisesti kasvanut kunnissa ja hyvinvointialueilla viimeisten vuosien aikana.

Korvauksen käyttö kasvoi viime vuonna erityisesti hyvinvointialueilla.

Koulutuskorvaus on ollut monelle työnantajalle tuki, joka on mahdollistanut henkilöstön osaamisen kehittämisen tiukassa taloustilanteessa. Vuonna 2024 maksetuista koulutuskorvauksista 74 prosenttia kohdistuu kunta- ja hyvinvointialan työnantajille.

Koulutuskorvauksen poisto heikentäisi työnantajien mahdollisuuksia tarjota täydennyskoulutusta.

Pitkällä aikavälillä se voisi heikentää myös henkilöstön osaamistasoa, kun täydennyskoulutuksen tarkoituksena on varmistaa henkilöstön osaaminen ja edistää ammatillista kehittymistä.

Hyvinvointialueilla on lainsäädännön pohjalta velvollisuus huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillisesta kehittymisestä ja riittävästä täydennyskoulutuksesta. Tämä takaa osaltaan asiakas- ja potilasturvallisuuden.

– Kunta- ja hyvinvointialalla on käynnissä myös useita merkittäviä, lakimuutoksiin perustuvia reformeja esimerkiksi sote-, työvoima- ja koulutuspalveluissa. Samalla palvelujen tarve ja henkilöstötarve kasvaa, kun väestö ikääntyy, järjestöt painottavat.

Mikä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO?

• JUKO edustaa julkisalojen sopimusneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Työpaikoilla 3 500 jukolaista luottamusmiestä edustaa kaikkia JUKOn liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.
• Neuvottelujärjestö sopii liittojen jäsenten virka- ja työsuhteiden ehdoista ja palkoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä KT:n yritysjaostossa, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Julkisalan asiantuntija, esihenkilö- tai johtotehtävissä työskentelevä: löydä akavalainen/jukolainen liittosi!