Suomen mallille tarvitaan laajempi näkemys aloista ja yhteinen hyväksyntä

Näillä aloilla on runsaasti julkisen sektorin toimijoita. Lisäksi julkinen sektori tuottaa osaamista ja hyvinvointia sekä huolehtii yhteiskunnan ydintoiminnoista, joita ilman ei vientikään kukoista.

- Kilpailukykysopimuksen neuvotteluissa sovittiin, että työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä. Siinä ei sovittu mitään nimenomaista vientiteollisuusvetoisesta mallista.

- Julkisalan palkansaajat haluavat päästä vaikuttamaan, millainen neuvottelumalli maahan rakentuu. Neuvottelujärjestelmässä on toki kehittämistä, mutta se ei voi tapahtua yksinomaan vientialojen ehdoilla. Tuollainen ratkaisu vääristäisi alojen välistä palkkakehitystä, Luukkainen huomauttaa.

Keskitettyjen sopimusratkaisujen jälkeisistä neuvottelumalleista pitäisi päästä sopuun ennen kuin alkavan talven lumet sulavat, sillä niillä olisi käyttöä jo vuoden 2017 sopimusneuvotteluissa. Avoimen sektorin liittojen valmistelun ohella myös keskusjärjestöt pohtivat tahoillaan, millainen neuvottelutapa olisi laajan työmarkkinakentän hyväksyttävissä.

- Yhteistä näkemystä tarvitaan yhtä lailla kuin keskitettyjen sopimusten aikaan. Eihän perinteinen keskitetty sopimuskaan ollut vielä sitova ennen kuin neuvottelujärjestöt ja ammattiliitot olivat arvioineet, pystyvätkö ne sen pohjalta tekemään sopimuksia.

- Sopimusratkaisujen on vaikutettava myönteisesti työllisyyteen ja talouteen. Sen lisäksi niiden pitää sisältää jaettavaa myös julkiselle sektorille.

- Julkinen sektori lähtee seuraaville sopimuskierroksille takamatkalta, koska julkisaloilta leikattiin määräaikaisesti kolmannes lomarahoista. Tästäkään syystä ei voi ajatellakaan, että julkisalojen henkilöstöä kohdeltaisiin huonommin kuin muita palkansaajia, Luukkainen tähdentää.

- Tulevat palkkamallit eivät saa myöskään estää kaventavasta miesten ja naisten välisiä perusteettomia palkkaeroja. Vientivetoinen malli entisestään heikentäisi naisvaltaisten alojen, erityisesti julkisen sektorin palkkakehitystä.

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto osallistui ensi kertaa jäsenenä neuvottelujärjestö JUKOn liittokokoukseen. Yli 10 000 poliisin liittyminen JUKOon vahvisti akavalaisten neuvotteluvoimaa valtion sektorilla.

JUKO neuvottelee noin 210 000 koulutetun palkansaajan palvelussuhteen ehdoista kunnan, valtion, kirkon ja yliopistojen sopimusalueella. Kaikkiaan JUKO on osapuolena sopimuksissa, jotka koskevat lähes 600 000 suomalaista palkansaajaa.

lisätiedot:
puheenjohtaja Olli Luukkainen, puh. 0500 652 872