Suomen suurimman neuvottelujärjestön JUKOn puheenjohtajana jatkava OAJ:n Olli Luukkainen: ”Eskaloitunut työmarkkinatilanne heijastuu väistämättä julkisten alojen neuvotteluihin”

27.11.2019 17:00

Luukkainen korostaa, että sopimusvaikutuksiltaan neuvottelujärjestö on eittämättä Suomen suurin työmarkkinatoimija, kun sen vaikuttavuus ulottuu lopulta liki 600 000 palkansaajaan. Erityisen huolissaan JUKOn hallituksen puheenjohtaja on siitä, että ”työmarkkinaosapuolet päätyvät hakemaan kaikki ratkaisut sovittelijan kautta”.

Julkisen sektorin korkeasti koulutettujen työehtosopimukset neuvottelevan JUKOn hallituksen puheenjohtajana jatkaa pitkänlinjan työmarkkinajohtaja, OAJ:n Olli Luukkainen. Hänet valittiin jatkoon ilman vastaehdokasta Helsingissä keskiviikkona.

Akavalaisen JUKOn hallituksen puheenjohtaja Luukkainen korostaa, että sopimusvaikutuksiltaan neuvottelujärjestö on eittämättä Suomen suurin työmarkkinatoimija, kun sen vaikuttavuus ulottuu lopulta liki 600 000 palkansaajaan.

- Olemme mahtava joukko, sillä julkisella sektorilla lähes jokaisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvat kaikki henkilöstöryhmät toisin kuin yksityisellä puolella, missä työntekijöillä, toimihenkilöillä ja ylemmillä toimihenkilöillä on kullakin omat sopimuksensa. JUKO edustaa sopimuksissa noin 200 000:ta korkeakoulutettua, mutta työpaikkojen arjessa JUKOn sopimien työehtojen piirissä on jopa 600 000 ihmistä.

Liittokokouspuheessaan Luukkainen otti kantaa työmarkkinailmapiiriin toteamalla, että eri puolilla avoimmiksi konflikteiksi eskaloitunut neuvottelutilanne ei voi olla vaikuttamatta ensi vuoden alkupuolella alkaviin julkisrahoitteisten alojen neuvotteluihin. Erityisen huolissaan Luukkainen on siitä, että ”työmarkkinaosapuolet päätyvät hakemaan kaikki ratkaisut sovittelijan kautta”.

- Onkin kysyttävä, eikö neuvotteluhalukkuus riitä vai haluaako jokin sopijapuoli ajaa ratkaisut tarkoituksella sovittelijan toimistoon?

- Valtakunnansovittelija on ilmoittanut, ettei kukaan saa Bulevardilta vientialoja enempää. Emme hyväksy tätä mallia, koska julkisella sektorilla työskentelevien, pitkään kouluttautuneiden ammattilaisten tehtävä- ja pätevyysvaatimuksiin nähden matalaan palkkatasoon on löydyttävä rahaa esimerkiksi palkkaohjelmalla. Jos muut alat raamittavat julkisen puolen korotusten ylärajan, palkkaepäkohtaa ei saada korjattua ja takamatka vain kasvaa.

Luukkainen huomauttaa, että huolimatta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n päätöksestä lopettaa keskitetyt tulopoliittisten ratkaisut ja siirtymisestä liittokohtaisiin työehtoneuvotteluihin työmarkkinapöydissä näkyy selvästi työnantajaliittojen yhteinen koordinaatio.

Tämän seurauksena ei liene yllättävää, että myös palkansaajat katsovat neuvotteluja yhteisin silmin. Luottamusta ovat osaltaan rapauttaneet kärjistyneet esitykset heikennyksistä työehtosopimuksiin. Toivon malttia ja että syksyn vaikeudet eivät ennustele ensi kevättä, vaikka jo nyt näyttää siltä, että helpolla maaliin ei päästä.

- Kaikki sektorimme valmistautuvat parhaillaan kevään 2020 neuvottelukierrokselle. Vaikka edustamme eri toimialoja, olemme valmistautuneet tiiviillä sektoriyhteistyöllä. JUKOn sisäisen yhteistyön merkitys näkyi hyvin edellisellä sopimuskierroksella, kun muut tukivat yliopistoja tavoitteiden saavuttamisessa. Myös julkisen sektorin neuvottelujärjestöjen välinen yhteistyö on tärkeää ja välttämätöntä.

Julkisen puolen neuvottelujärjestöistä ainoastaan JUKO sopii työsuhde-ehdoista kaikilla sektoreillaan eli kunnissa, valtiolla, kirkossa ja yliopistossa sekä Avainta-aloilla. Muiden neuvottelujärjestöjen edustavuus vaihtelee sektoreittain. Kaikki JUKOn virka- ja työehtosopimukset päättyvät 31.3.2020.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn jäsenet: 9 jäsenyhdistystä, 36 liittoa: https://www.juko.fi/tata-on-juko/jasenyhdistykset-ja-liitot-1/