Yhteistoiminta | Evankelis-luterilainen kirkko sai oman yhteistoimintalain

10.10.2025

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on saanut historiansa ensimmäisen oman yhteistoimintalain. Lain ansiosta henkilöstön neuvotteluoikeudet paranevat, uutena tulee myös seuraamusjärjestelmä yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Lain noudattamista ei kuitenkaan valvo kukaan ja puolet seurakunnista jäi sen ulkopuolelle.

Evankelis-luterilaisen kirkon edunvalvonnassa tehtiin historiaa 7. lokakuuta, kun eduskunta hyväksyi yksimielisesti kirkolle ensimmäistä kertaa oman lain yhteistoiminnasta. Laki tulee voimaan ensi vuoden alusta.

JUKOn jäsenjärjestön AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni kertoo, että yhteistoimintalain saaminen on ollut pitkäaikainen tavoite, kun kirkko vanhanaikaisella yhteistoimintasopimuksellaan jäi jälkeen muista työmarkkinasektoreista.

Lakia sovelletaan kuitenkin vain, kun työnantajan palveluksessa on vähintään kaksikymmentä viranhaltijaa tai työntekijää.

– Nyt säädetty kahdenkymmen työntekijän raja johtaa siihen, että yli puolet seurakunnista jää lain soveltamisen ulkopuolelle, mikä voi heikentää yhteistoimintaa pienissä seurakunnissa, AKI-liitot huomauttavat.

Tämän vuoden loppuun voimassa olevaa kirkon yhteistoimintasopimusta sen sijaan noudattavat kaikki työnantajat huolimatta henkilöstön määrästä.

Seuraamusjärjestelmä jäi ilman valvontaa – ”Valvonnasta huolehtiminen ei ilmeisesti ollut lain valmistelijoiden intresseissä”

Uusi laki sisältää myös muiden sektorien yhteistoimintalakeja vastaavat seuraamusjärjestelmät.

AKI-liitot painottavat, että ennen uutta lakia kirkon yhteistoimintasääntely ei ollut EU-oikeuden mukaista, kun kirkolta puuttuivat kaikki sanktiot.

Jatkossa työntekijällä on esimerkiksi mahdollisuus rahalliseen hyvitykseen, jos työnantajalta ennen irtisanomisia on jäänyt käymättä muutosneuvottelut. Lisäksi yhteistoimintavelvoitteen olennainen rikkominen voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.

Yhteistoimintavelvoitteen noudattamisen valvonta on uudessa laissa kuitenkin heikompaa kuin vanhassa sopimusjärjestelmässä, jossa yhteistoimintasopimuksen noudattamista valvoi Kirkon työmarkkinalaitos.

AKI-liitot esittivät, että uuden lain noudattamista olisi valvonut ensisijaisesti kirkon työmarkkinalaitos tai toissijaisesti yksityisellä sektorilla yhteistoimintavelvoitteen toteutumista nyt valvova yhteistoiminta-asiamies.

– Lain valvonnasta huolehtiminen ei ilmeisesti kuitenkaan ollut lain valmistelijoiden intresseissä, huomauttaa toiminnanjohtaja Jussi Junni.

Puolet seurakunnista lain ulkopuolella

Prosessin aikana Kirkon työmarkkinalaitos vaati soveltamisalarajan nostamista viiteenkymmeneen työntekijään tai vaihtoehtoisesti jättämään lain kokonaan säätämättä.

Junni painottaa, että jos soveltamisalaraja olisi noussut 50:een, vain neljännes seurakunnista olisi ollut enää lain piirissä.

– Onneksi eduskunnalla oli viisautta nähdä, ettei tuollainen laki olisi palvellut ketään.

Parannuksia henkilöstön oikeuksiin

Uusi laki parantaa kirkon henkilöstöä edustavien kuten pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten oikeutta saada tietoa.

  • Henkilöstön edustajat saavat oikeuden kuulla työnantajan palveluksessa olevia asiantuntijoita.
  • He saavat myös oikeuden esittää työnantajalle kirjallisia ehdotuksia tai vaihtoehtoisia ratkaisuja muutosneuvotteluissa sekä saada näihin työnantajan vastaus.
  • Jatkossa tulee neuvotella myös nykyistä laajemmin palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta, kun muutosneuvottelujen piiriin kuuluvat viran tehtävän olennainen muuttaminen sekä työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen.
  • Kirkon yhteistoimintalaki on laadittu vuonna 2022 voimaan tulleen yksityisen sektorin yhteistoimintasääntelyn pohjalle. Lakiin on omaksuttu yhteistoimintalain (1333/2021) jaottelu yhteistoiminnasta jatkuvaan vuoropuheluun sekä muutosneuvotteluihin.
  • Hallituksen esitys laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 60/2025 vp).

Helpotusta työnantajalle

  • Työnantajan velvollisuutta laatia erilaisia työyhteisösuunnitelmia on helpotettu mahdollistamalla suunnitelmien yhdistäminen.
  • Työnantajalta edellytettyyn työyhteisön kehittämissuunnitelmaan on jatkossa mahdollista yhdistää tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain edellyttämät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.

Uutisessa on käytetty pohjana Aki-liittojen uutista 7. lokakuuta 2025. JUKOn jäsenjärjestö AKI-liitot on Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen teologiliiton yhteinen työmarkkinajärjestö. Jukolaiset luottamusmiehet ja pääluottamusmiehet edustavat kirkon työpaikoilla kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.

Mikä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO?

  • JUKO edustaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on julkisaloilla yhteensä 200 000 jäsentä
  • Työpaikoilla 3 300 jukolaista luottamusmiestä/luottamusedustajaa edustaa kaikkia JUKO-liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.
  • Neuvottelujärjestö sopii liittojen jäsenten virka- ja työsuhteiden ehdoista ja palkoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä KT:n yritysjaostossa, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
  • Julkisalan asiantuntija, esihenkilö- tai johtotehtävissä työskentelevä: löydä akavalainen/jukolainen liittosi!