Evankelis-luterilaisen kirkon sisäinen valtapeli tasa-arvosta, naispappeudesta ja homoliitoista on kerännyt paljon palstatilaa mediassa. Julkisuudessa on kannettu huolta myös kirkon pienevästä jäsenmäärästä ja taantuvasta taloudesta.

Valtapelejä ja jäsenkatoa voi torjua. Paras keino torjuntaan on hyvä henkilöstöjohtaminen. Siihen puolestaan saa tukea yhteisesti neuvottelemistamme sopimuksista, luottamusmiesjärjestelmän hyödyntämisestä sekä koulutuksesta.

Tehtävässäni kirkon neuvottelupäällikkönä näen kirkon arjen muuna kuin valtapelinä. Kun seurakuntien esimiehet ja työntekijät pystyvät keskittymään työssään olennaiseen, sillä on vaikutusta myös seurakuntalaisten tyytyväisyyteen ja sitä kautta kirkon kykyyn pitää jäsenensä.

Seurakunnissa on jätetty täyttämättä vapaiksi jääneitä virkoja säästösyistä. Työt eivät kuitenkaan ole vähentyneet samaan tahtiin, vaan ne hoitaa entistä pienempi määrä ihmisiä. Esimiehet ovat monesti vähintään yhtä kuormitettuja kuin työntekijätkin.

Olennaiseen keskittyminen edellyttää entistä vahvempaa henkilöstöjohtamista. Siihen tarvitaan ensisijaisesti aikaa ja tahtoa. Henkilöstöjohtaminen ei saa olla turha rönsy muiden tehtävien ohessa, vaan sille on varattava kunnolla aikaa. Näin sekä esimies että työntekijä voivat työssään paremmin.

Kaikki haluavat tehdä merkityksellistä työtä

Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaan tehtäväkohtaisen palkan määrittelyn perusteena toimii tehtävänkuvaus. Se on käsiteltävä vuosittain työntekijän ja esimiehen välisessä kehityskeskustelussa ja tarvittaessa päivitettävä.

Näin ei aina seurakunnissa tapahdu. Joko kehityskeskustelut jäävät kokonaan käymättä tai ne käydään vain nimellisesti. Jos näin käy useampana vuonna peräkkäin, tehtävänkuvaukset vanhenevat ja työntekijä kokee, että häntä ei kuunnella eikä hänen työtään arvosteta. Usein kyse on kuitenkin vain siitä, ettei esimiehelle ole annettu aikaa hoitaa omaa tärkeää tehtäväänsä, henkilöstöjohtamista. Luottamus esimiehen ja työntekijän välillä syntyy keskustelusta, kuuntelusta ja niiden pohjalta tehdyistä ratkaisuista esimerkiksi työnkuvan muutoksissa.

Kaikki haluavat tehdä merkityksellistä työtä. Työnantaja arvostaa esimiehen työtä antamalla hänelle työaikaa myös henkilöstöjohtamiseen. Esimies osoittaa puolestaan arvostusta työntekijöilleen keskustelemalla ja neuvottelemalla heidän kanssaan. Henkilöstöjohtamisen avulla esimies voi myös johtaa töitä parhaiten.

Luottamusmies on aina myös työnantajan etu

Joissakin tilanteissa huomaan suurimmaksi ongelmaksi, ettei paikallinen työnantaja tai yksittäinen esimies tunne luottamusmiesjärjestelmää. Kun luottamusmies nostaa esille epäkohtia tai ehdottaa työn kehittämistä, esimies kokee hänet häiriönä.

Kaikkien esimiesten kannattaa muistaa, että luottamusmiesjärjestelmä on myös työnantajan etu, koska sen avulla voidaan hoitaa vaikeitakin asioita yhdessä neuvottelemalla.

JUKOn luottamusmiehet koulutetaan hyvin yhteisillä kursseilla. Siellä opitaan, että työnantajan edustaja on ensisijaisesti luottamusmiehen yhteistyökumppani – ei vihollinen, vaikka tilanteet joskus vaikeita ovatkin.

Maksuttomasta valmennuksesta tukea kaikille

Työpaikoilla jokaisen – myös työntekijän – pitää ajatella, että hommat hoidetaan parhaiten puhaltamalla yhteen hiileen. Nyt koko työyhteisön osaamista voikin kehittää kaikille tarkoitetulla yhteisellä koulutuksella. Kirteko eli kirkon pääsopijaosapuolten yhteinen Kirkon työelämä 2020-hanke järjestää tänä vuonna valmennuspaketin työelämätaidoista. Ne tarkoittavat koulutuksessa sekä esimies- että alaistaitoja.

Valmennus toteutetaan verkossa, jotta se on kirkon kaikkien työntekijöiden saatavilla – ajasta, paikasta ja tehtävästä riippumatta. Valmennus on osallistujille maksuton.

Verkkovalmennuksen aiheita ovat keskeiset taidot työelämässä: oman motivaation johtaminen, työn sujuvuus ja oman jaksamisen johtaminen sekä kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot. Lisäksi syksyn Kirteko-verkostotapaamisissa järjestetään aiheeseen liittyvää lähivalmennusta.

Nyt kaikkien kannattaakin ottaa tarjottu mahdollisuus vastaan ja lähteä yhdessä kohti parempaa työelämää! Parhaan hyödyn koulutuksesta saa, kun siihen lähtee mukaan koko työpaikka.