Julkisaloilla masennus johtaa yhä useammin työkyvyttömyyseläkkeeseen

11.10.2021 10:08

Työkyvyttömyyseläkeläisten joukko kasvoi viime vuonna noin 52 ihmisellä joka päivä. Akava aloittaa Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hankkeen.

Akava ja sen liitot ovat aloittaneet hankkeen Työhyvinvoinnilla työllisyyttä. Akava korostaa, että työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukeminen edellyttää konkreettisia ratkaisuja ja lainsäädäntöuudistuksia.

– Työhyvinvointi ja työkyvyn edistäminen pitää ottaa osaksi talous- ja työllisyystoimia. Lainsäädäntöuudistuksia pitää tehdä vastaamaan työelämän muutoksia. Erityisesti työsuojelulainsäädäntö kaipaa uudistamista, Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto sanoo.

Yleisin sairauspäivärahan maksuperuste on masennus.

Viime vuonna eläkkeelle jäi työkyvyttömyyden vuoksi 19 100 suomalaista. Julkisaloilla hieman alle 1 200 henkilöä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle masennusdiagnoosin takia.

Liiallinen psykososiaalinen kuormitus näkyy Kevan tutkimuspäällikön Laura Pekkarisen mukaan myös työkyvyttömyyseläkkeen maksuperusteissa.

- Masennus on sairauspäivärahan yleisin maksuperuste. Psykososiaalinen kuormitus näkyy osaltaan lisääntyneinä mielenterveyden häiriöinä ja sairauspoissaoloina.

- Erityisesti nuorten työntekijöiden pahoinvointi, sairauspoissaolot ja jopa työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen ovat kasvaneet huolestuttavasti. Työurien varhainen katkeaminen vaikuttaa muun muassa työllisten määrään, verotuloihin ja on yksittäiselle työntekijälle usein henkinen ja taloudellinen kriisi.

Matalan ja korkean työkyvyttömyysalkavuuden mukaisen skenaarion välinen ero vuoden 2050 bruttokansantuotteessa on 5,6 miljardia euroa.

Kevan toimitusjohtajana marraskuun alussa aloittava Jaakko Kiander muistuttaa, että viime vuonna pelkästään työkyvyttömyyseläkkeiden menot olivat työeläkejärjestelmässä noin 1,7 miljardia euroa.

- Matalan ja korkean työkyvyttömyysalkavuuden mukaisen skenaarion välinen ero vuoden 2050 bruttokansantuotteessa on 5,6 miljardia euroa. Siihen nähden, että kyse on valtavista summista, on outoa, että asiasta puhutaan osana talous- ja työllisyystoimia niin vähän.

Työhyvinvoinnilla työllisyyttä hankkeeseen osallistuvat Aalto-yliopisto, Eläketurvakeskus, Kela, Keva, Mieli ry, Sitra, THL ja Työterveyslaitos. Hanke jatkuu ensi vuoden helmikuuhun.

Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hanke