Blogi | Ammattiliiton jäsenmaksu on tulonhankkimismeno

31.5.2023 11:28

"Olisitko sinä valmis luopumaan näistä? Kahdeksan tunnin työpäivä, viisipäiväinen työviikko, kesäloma, lomaraha, talviloma, sairausajan palkka, ylityökorvaukset, työterveyshuolto, irtisanomissuoja, työttömyysturva, vuorotteluvapaa, perhevapaat ja lapsilisät", Kysyy JUKOn toiminnanjohtaja Mari Keturi.

Säätytalolta kaikui tiistaina 30. toukokuuta uutisia hallituksen suunnitelmista poistaa oikeus vähentää ammattiliiton jäsenmaksu verotuksessa.

Vähennysoikeuden poistamiselle valtiovarainministeriö on lätkäissyt 220 miljoonan hintalapun. Ammattiliittoihin kuuluvat palkansaajat maksaisivat tämän laskun kiristyneinä veroina.

Eniten ihmetystä kaavaillussa talouden sopeuttamistoimessa herättää se, että työnantajajärjestöillä jäsenmaksun vähennysoikeus säilyisi.

Palkansaajien reaktio uutisiin Säätytalolta oli nopea, voimakas ja järjestörajat ylittävä. Sosiaalinen media täyttyi viesteistä ja keskusteluista, joissa puolustetaan ammattiliiton jäsenmaksujen vähennysoikeutta.

Oikeus vähentää jäsenmaksu verotuksessa on olennainen osa yhdenvertaista työmarkkinajärjestelmää. Nykyinen systeemi varmistaa myös vakaan sopimusyhteiskunnan ilmapiirin.

Näyttääkin siltä, että tuleva hallitus on asemoimassa itsensä jo toimintansa alkumetreillä vahvasti vastakkainasettelun tielle, ja se povaa hyvin pomppuista yhteistä matkaa ay-väen kanssa.

”Ammattiliiton jäsenmaksu on tulonhankkimismeno. Miksi? Siksi, että työnantaja on aina paremmassa asemassa suhteessa palkansaajaan neuvoteltaessa palkasta tai muista työsuhteen ehdoista.”

Työnantaja päättää, kuka tekee työt ja milloin ne tehdään. Työnantaja päättää myös, mitä se lopulta maksaa palkansaajan sille myymästä osaamisesta ja ajasta.

Jäsenmaksunsa ammattiliittoon maksava siis parantaa neuvotteluasemiaan valtuuttamalla liittonsa huolehtimaan siitä, että palkkaus ja työolot kehittyvät. Neuvottelumahdollisuudet eivät kuitenkaan perustu yhden yksilön keinoihin vaikuttaa, vaan siihen, että esimerkiksi ammattiryhmät ovat kollektiivi ja muodostavat joukon.

”Myös ammattijärjestöihin kuulumattomat hyötyvät siitä, että liitoilla on jäseniä ja että Suomessa toimii kollektiivinen neuvottelujärjestelmä. Hieno juttu tässä systeemissä on se, että se tuottaa vakautta, ennustettavuutta ja hyvinvointia koko suomalaiselle yhteiskunnalle.”

Joukkovoiman hyöty ei jää pelkästään tilillä näkyviin lukuihin. Maksamalla jäsenmaksun palkansaaja varmistaa, että pulmatilanteissa hänellä on käytössään ammattiliiton tuki ja juridinen osaaminen.

Tulonhankintaan tulee aika iso monttu, jos työsuhde päätetään laittomasti tai lomautuksille ei löydy perusteita.

Ammattiliitot hoitavat vuodessa tuhansia juttuja, joissa toimeentulo on vaarassa työnantajien laittomien toimien takia. Luvussa eivät ole mukana ne jutut, jotka luottamusmiehet pystyvät estämään ja jotka sovitaan ilman liitojen juristeja ja tuomioistuinkäsittelyjä.

Terveelliset ja turvalliset työolot ovat edellytys työnteolle. Tutkittu tieto paremmasta työelämästä syntyy yhteistyössä ammattiliittojen, työnantajien, kehittäjien ja tutkijoiden kanssa.

Havainnot ja oivallukset tuodaan työelämään lainsäädännön sekä työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Niistä tulee osa työelämää ohjaavaa ja velvoittavaa sääntelyä. Fiksut työnantajat puolestaan ottavat ne suoraan toimintaansa suosituksina hyvistä käytänteistä.

Aika harvalla yksittäisellä palkansaajalla on mahdollisuuksia, osaamista tai verkostoja tehdä tätä työelämän vaikuttamis- ja kehittämistyötä.

Ammattiliitojen saavutukset ovat merkittäviä ja näkyvät palkansaajan arjessa ja tilinauhassa. Perustehtävämme koko historiamme ajan on ollut ajaa, turvata ja parantaa heikommassa asemassa olevien etuja.

”Olisitko sinä valmis luopumaan näistä? Kahdeksan tunnin työpäivä, viisipäiväinen työviikko, kesäloma, lomaraha, talviloma, sairausajan palkka, ylityökorvaukset, työterveyshuolto, irtisanomissuoja, työttömyysturva, vuorotteluvapaa, perhevapaat ja lapsilisät.”

En tiedä, mikä tarkoitusperä tulevaa hallitusta ajaa miettimään vähennyskelpoisuuden poistamista. Yritetäänkö toimella laittaa ay-liikettä polvilleen, ajetaanko tällä omien etujoukkojen asiaa vai ajatellaanko tätä oikeasti juustohöyläyssäästöksi?

Ammattiliitot ovat tärkeä osa hyvinvointivaltiota ja erittäin merkittävä kumppani myös uudelle hallitukselle. Terveiset Säätytalolle – Liitojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen ei ole oikea leikkauskohde!

Mari Keturi

Kirjoittaja on JUKOn toiminnanjohtaja.

Voit seurata JUKOn ja Akavan jäsenliittojen kommentointia aiheesta muun muassa Twitterissä @JUKOry. Nostamme keskusteluun myös muiden järjestöjen ja asiantuntijoiden kommentteja.

Mikä JUKO?

  • Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
  • Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
  • Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
  • Käymme työnantajien kanssa jatkuvaa vuoropuhelua paremman työelämän puolesta.
  • Julkisalan asiantuntija ja esimies: täältä löydät akavalaisen/jukolaisen liittosi!